Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Koulutus- ja tutkimussuunnitel…

Uutinen

Koulutus- ja tutkimussuunnitelman hyvät tavoitteet uhkaavat vesittyä säästöihin

Markku Liljeström

Valtioneuvosto on tänään hyväksynyt koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman vuosille 2011&#;82112016. Suunnitelma tähtää suomalaisten osaamisen kohottamiseen kohti maailman kärkeä. Suunnitelmassa painotetaan vahvasti myös koulutuksellisen tasa-arvon vahvistamista.

– Tasa-arvo on nyt palautettu koulutuspolitiikan keskiöön. Myös monet aikuiskoulutuksen kehittämiseen ja koulutustakuuseen liittyvät toimenpiteet ovat myönteisiä. Aikuiskoulutusta luvataan kehittää, mikä onkin ensiarvoisen tärkeää taantuman uhatessa heikentää työllisyyttä, SAK:n kehittämispäällikkö Markku Liljeström kiittelee.

Yhteistyö työelämän toimijoiden kanssa tarvitsee selkeämmät linjaukset

Suunnitelmasta pitäisi Liljeströmin mielestä kuitenkin löytyä selkeämmät linjaukset työn ohessa tapahtuvan koulutuksen ja oppimisen edistämiseksi. Nuorten ammatillisen koulutuksen työvaltaistamista ei saa jättää yksittäisten koulutuksen järjestäjien ratkaistavaksi, vaan se vaatii koulutuspoliittisia päätöksiä ja raameja, joiden puitteissa voidaan edetä.

– Kehittämissuunnitelmassa pitäisi vahvemmin näkyä se, miten yhteistyötä työelämän toimijoiden kanssa edistetään myös aikuiskoulutuksessa. Hyvää suunnitelmassa on se, että koulutuksen rahoituksen kehittämisessä huomioidaan yhteistyö työelämän kanssa, Markku Liljeström sanoo.

Koulutukseen investoitava myös taantumassa

Kehittämissuunnitelman hyvät tavoitteet uhkaavat kuitenkin vesittyä valtiontalouden säästöihin. Jo nyt on näköpiirissä niin aikuiskoulutukseen kuin ammattikorkeakouluihin kohdistuvia tuntuvia säästöjä. Erityisen huolestuttavia ovat suunnitelmat leikata merkittävästi oppisopimuskoulutusta. Mikäli säästötoimia edelleen jatketaan, ei kehittämissuunnitelman tavoitteita voida toteuttaa.

– Koulutukseen on investoitava myös taantuman aikana ja siten turvattava riittävä ja laadukas koulutustarjonta. Tällä voidaan edistää työurien pidentymistä ja ennaltaehkäistä taantuman jälkeistä rakennetyöttömyyttä, Markku Liljeström toteaa.