Kiljavan opiston valtionapukiistassa on kyse lainsäädännön epäselvyydestä

Julkisuuteen nostetussa kiistassa Kiljavan opiston valtionavuista on kyse lainsäädännön epäselvyydestä. Kiljavan opiston mukaan opiston kurssien valtionosuuskelpoisuus on määritelty voimassa olevan lain ja asetuksen perusteella. Valtionosuuksia tarkastava viranomainen eli Opetushallitus näyttää nyt kuitenkin olevan epävarma lain sisällöstä ja tulkinnasta.

Kansanopistojen valtionosuuksia säätelee laki ja asetus vapaasta sivistystyöstä. Kurssien valtionapukelpoisuuden opisto on määritellyt lain ja asetuksen mukaisella yleisohjeistuksella, joka on annettu vuonna 1994 ja uusittu 2000-luvulla. Lainsäädännön soveltamisesta käytäntöön ei Opetushallitus eikä opetusministeriö ole antanut mitään ohjeita tai tulkintoja ja opetushallinnon taholta on myös ilmoitettu, ettei niitä anneta.

Opetushallituksen virkamies myönsikin Palkkatyöläisen haastattelussa, että kansanopistotoiminnan rahoitusta varten tehtävien tilastojen laatimiseen kaivattaisiin tarkempia ohjeita. Laissahan ei edes puhuta maksullisesta palvelutoiminnasta.

Kiistassa on kyse myös Kiljavan opiston yhteydessä toimivan Kiljavanranta Oy:n tarjoamista kurssipalveluista. Yhtiö perustettiin vuonna 1993 ja opetushallinto on ollut koko ajan tietoinen Kiljavanranta Oy:n toiminnasta opiston yhteydessä. Osakeyhtiöiden perustamista kansanopistojen yhteyteen on myös käsitelty kansanopistojen johdon yhteisissä valtakunnallisissa tilaisuuksissa 1990-luvulla ja näihin tilaisuuksiin osallistui myös opetushallinnon edustajia. Nykyisin vastaavanlainen osakeyhtiö toimii noin kymmenen kansanopiston yhteydessä.

Väitteet valtionapujen väärinkäytöksistä ovat vakavia ja asia on syytä tutkia huolella. Tutkinnassa on myös tärkeää huolehtia siitä, että viranomainen ei anna laille taannehtivasti sellaista sisältöä ja tulkintaa, jota sillä alun perin ei ole ollut ja jota lainsäätäjä ei ole tarkoittanut.