Kielitaito on maahanmuuttajanaisen avain työelämään
Kielellinen ja kulttuurinen etäisyys vaikuttaa merkittävästi siihen, miten Suomeen muuttava nainen työllistyy.
SAK:n maahanmuuttoasiantuntijan Eve Kyntäjän mukaan erot naisten työnsaantimahdollisuuksissa ovat suuria.
– Virosta muuttaneiden naisten työllisyysaste on kutakuinkin sama kuin Suomessa syntyneillä naisilla. Heikoimmassa asemassa työmarkkinoilla ovat koulutusta vaille jääneet pakolaisnaiset.
Suomen kielen taito avaa monelle maahanmuuttajalle ovet työelämään. Kyntäjä on kuitenkin huolissaan kieliopetuksen tasosta ja saatavuudesta.
– Maahanmuuttajille tarjottavien kielikurssien taso vaihtelee paljon ja jonot niihin ovat pitkiä.
Työpaikan saaminen vaikeutuu jo 37-vuotiaana
Maahanmuuttajanaisten työttömyysaste on kolminkertainen kaikkiin naisiin verrattuna. Suomeen muuttaneet miehet työllistyvät naisia paremmin, mutta erot tasaantuvat uudessa kotimaassa vietetyn ajan myötä.
– Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuudet alkavat kuitenkin laskea jo 37 ikävuoden jälkeen eli parhaassa työiässä, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön maahanmuuttoasiantuntija Eve Kyntäjä huomauttaa.
Kyntäjä on huolissaan etenkin kotiin lapsia hoitamaan jäävien naisten työmarkkina-asemasta.
– Pakolaisina ja turvapaikanhakijoina Suomeen tulevat monilapsisten perheiden kotiäidit voivat jäädä vuosikausiksi työvoiman ulkopuolelle. He eivät osallistu koulutuksiin eivätkä opettele kieltä, mikä ajan mittaan johtaa heidän eristäytymiseensä ja pahimmillaan syrjäyttää heidät kokonaan yhteiskunnasta.
Ammatillista täydennyskoulutusta lisättävä
Kielitaidon lisäksi maahanmuuttajanaiset tarvitsevat apua ammatillisen osaamisensa kehittämiseen.
– Suomeen muuttaneille naisille olisi tarjottava enemmän mahdollisuuksia ammatilliseen täydennyskoulutukseen. Myös oppisopimuskoulutuksella sekä työvoima- ja yrittäjyyspalvelujen erityistoimilla voitaisiin edistää maahanmuuttajien työllistymistä, Kyntäjä toteaa.
Koulutetuillakin maahanmuuttajanaisilla on kuitenkin vaikeuksia työnsaannissa. Eve Kyntäjän mukaan ongelmia on esimerkiksi muissa maissa hankittujen tutkintojen tunnustamisessa ja rinnastamisessa. Myös asenteissa on korjattavaa.
– Työnantajat eivät usein arvosta eivätkä tunnista maahanmuuttajan lähtömaassa hankkimaa osaamista. Myös ennakkoluulot ovat edelleen esteenä maahanmuuttajien palkkaamiselle.
Vuoden pakolaisnaiseksi valittiin torstaina 6. maaliskuuta Irakissa syntynyt bussinkuljettaja Kazhal Ali Ibrahim. Tunnustuspalkinnon luovutti Ali Ibrahimille Suomen Pakolaisavun hallituksen varapuheenjohtaja ja SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki.