Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Keskusjärjestöt tarvitsevat uu…

Ann Selin

Uutinen

Keskusjärjestöt tarvitsevat uusia vaikutuskanavia

Väheneekö ammattiliittojen vaikutusvalta paikallisen sopimisen yleistyessä ja millainen on kolmikannan tulevaisuus? SAK:n edustajiston ja PAM:in puheenjohtaja Ann Selin vastaa viiteen väitteeseen sopimusjärjestelmän muutoksesta.

1. Tulevaisuudessa syntyy yhä suurempia ja vahvempia ammattiliittoja

– Kyllä. Osin tämä varmasti johtuu sopimusjärjestelmän uudistamisesta, mutta trendi osoittaa siihen suuntaan muutenkin. Tämä on luonnollinen kehitys ja nähdäkseni se tulee jatkumaan.

– Isommilla liitoilla on yksinkertaisesti leveämmät hartiat. Lisäksi suuremmista liitoista syntyy muita synergiaetuja. 

2. Paikallisen sopiminen lisääntyy ja ammattiliittojen vaikutusvalta vähenee

– Paikallinen sopiminen tulee lisääntymään mutta se ei tarkoita, että liittojen valta vähenee. Paikallinen sopiminen saattaa jopa vahvistaa liittoja, sillä kyllähän liiton ääni on työntekijöiden ääni ja se pitää saada kuuluviin. Mikäli työpaikoilla sopiminen on aitoa sopimista, avaa se uusia vaikutusmahdollisuuksia.   

– Työehtosopimusten osalta tämä vaatii liitoilta tarkkuutta ja entistä tiiviimpää yhteistyötä liittojen hallinnon ja työpaikkojen aktiivien välillä.

3. Työmarkkinat polarisoituvat hyvin palkattuihin ja huonosti palkattuihin töihin, mikä vaikeuttaa työehdoista neuvottelemista

– Tutkimukset osoittavat, että ns. keskikastista todennäköisesti poistuu töitä. Kehitys luo painetta sille, että heikoimmassa asemassa olevien ihmisten asiat pitää nostaa vahvasti esille.

– Työehtosopimusten minimit nousevat tässä kehityksessä todella arvokkaiksi. Työntekijät tarvitsevat kollektiivisen äänen – varsinkin matalapalkka-aloilla. Tästä on ay-liikkeen huolehdittava.

4. Työmakkinakeskusjärjestöjen vaikutusmahdollisuudet sopimisessa ja yhteiskunnassa heikkenevät

– Sopimisen osalta ainakin tilapäisesti kun ei ole kumppania kenen kanssa sopisi. En tosin ole varma siitä, että tämä on pysyvää.

– Keskusjärjestöt ovat kuitenkin vielä esimerkiksi sosiaali- eläke- ja koulutuspolitiikassa tärkeitä toimijoita. Tilanne vaatii kuitenkin keskusjärjestöiltä uudelleen priorisointia ja uusien vaikutuskanavien etsimistä.

– Poliittiseen lobbaamiseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun pitää panostaa entistä enemmän.

5. Kolmikantaan perustuva sopiminen säilyy toimivana mallina

– Hankala väite. Kyllä kolmikanta säilyy jossain muodossa, mutta kuinka toimivana mallina riippuu pitkälti poliittisista suhdanteista. Tämänhetkisen hallituksen näkemys kolmikannasta on hyvin erilainen kuin mitä Suomessa on perinteisesti pidetty kolmikantana.

– Tällä hetkellä kolmikantaa ajetaan nurkkaan, jossa sitä pidetään pelkkänä kuulemismenettelynä. 

Johannes Waris