Joustoturva syksyllä EU:n työmarkkinajärjestöjen neuvottelupöytään

Joustavuuden ja turvallisuuden tasapainottaminen työelämässä, ns. joustoturva nousee keskeiseksi kysymykseksi tulevan syksyn sosiaalisessa huippukokouksessa.

Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella tapaavat Euroopan työmarkkinajärjestöt ja unionin edustajat lokakuussa Lahdessa. Keskeisimmäksi aiheeksi siellä on työministeri Tarja Filatovin mukaan nousemassa joustoturva.

Asiaa pohdittiin alustavasti viime viikolla Helsingissä pidetyssä Euroopan unionin työ-, sosiaali- ja terveysministereiden epävirallisessa neuvoston kokouksessa.

Filatovin mukaan joustoturvasta on Euroopan tasolla tarkoitus neuvotella työmarkkinajärjestöjen kesken yhteiset suuntaviivat.

EU-maat neuvottelevat kuitenkin myös kansallisesti ja omien mahdollisuuksiensa mukaan joustavuuden ja turvallisuuden tasapainottamisesta, esimerkkeinä eurooppalaisessa keskustelussa on tästä pidetty mm. Tanskan työllistämismallia ja Suomen muutosturvaa.

Joustoturvasta keskustelu on tullut tärkeäksi eurooppalaisessa työelämässä, koska näinä aikoina työpaikkoja häviää ja uusia syntyy suuremmassa määrin kuin koskaan aikaisemmin.

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ensimmäinen neuvoston kokous pidettiin historiallisesti työ-, sosiaali- ja terveysministereiden yhteiskokouksena.

Kokouksen pääteemana oli globalisaation ja väestön ikääntymisen vaikutukset mm. kilpailukyvylle ja tuottavuudelle. Aihetta käsiteltiin eri näkökulmista myös erillisseminaareissa.

Filatovin lisäksi kokoukseen osallistuivat Suomesta myös sosiaali- ja terveysministeri Tuula Haatainen ja peruspalveluministeri Liisa Hyssälä. Eurooppalaisia ministerikollegoita kokouksessa oli reilut 40 ja EU:n komissiosta sosiaali- ja työllisyyskomissaari Vladimir Spidla ja terveys- ja kuluttaja-asioista vastaava komissaari Markos Kyprianou.

Ministerikokouksen alla järjestettyyn työmarkkina- ja kansalaisjärjestöjen tapaamiseen osallistuivat suomalaisedustajien lisäksi mm. Euroopan ay-keskusjärjestön EAY:n apulaispääsihteeri Maria Helena André ja työantajien UNICEn pääsihteeri Philippe de Buck.

Työhyvinvoinnilla lisää tuottavuutta

Ministeri Filatovin mukaan työministereiden seminaariosuudessa korostui työhyvinvoinnin merkitys.

Tuottavuuden kannalta työhyvinvoinnilla on suuri merkitys. Siihen panostamista ei pidetä enää tuottavuuden nousun esteenä, kuten monesti aikaisemmin on tehty.

Filatov kertoikin, että näkemys sai seminaarin aikana jopa uusia kannattajia, kun keskustelussa vähän purettiin työhyvinvoinnin käsitettä.

Yhtä mieltä oltiin näet siitä, että hyvinvointi lähtee hyvästä johtamisesta ja siitä, että ihmiset voivat käyttää työssä omaa osaamistaan asioissa, joissa he ovat hyviä. Työn on oltava myös hyvin organisoitu, jotta työntekijät kokevat sen mielekkääksi ja antavat parhaansa.

Filatovin mukaan nyt on monella taholla oivallettu, ettei tuottavuutta voi kestävästi nostaa irtisanomisilla, leikkauksilla ja tiukennuksilla. Koska tulevaisuudessa on väen ikääntymisen vuoksi vähemmän työntekijöitä, kannattaa pitää huolta siitä, että työpaikoille saadaan ihmisiä.

– Täällä Suomessakin jotkut voisivat kysyä, miksi me emme saa työntekijöitä. Miksi osaavimmat hakeutuvat jonnekin muualle, Filatov heitti.

Kokouksessa pyrittiin löytämään tasapainoinen ratkaisu esillä olleisiin asioihin. Filatov luonnehtikin sitä hyvin yhteistyöhakuiseksi neuvonpidoksi.

Suomen työministerin ura on jatkunut jo kuutisen vuotta. Filatov sanookin tarkastelevansa asioita vähän pitemmällä perspektiivillä kuin muutamat eurooppalaiset kollegat.

– Kun tulin työministeriksi, oli olemassa jonkinlainen sosiaalinen ulottuvuus. Sitten se hukkui uusliberalistiseen ajatteluun. Nyt ollaan palaamassa takaisin ja sosiaaliasiat ovat taas keskeisemmin esityslistalla.

Kestävien ja tasapainoisten ratkaisujen etsiminen on Filatovin mukaan erityisesti sosiaali- ja työasioista vastaavan komissaarin Vladimir Spidlan ansiota.

Työaikadirektiivi epävirallisesti esillä

Hankalimpia keskeneräisiä asioita on edelleen työaikadirektiivin valmistelu.

Filatov antaa ymmärtää, että pallo on Iso-Britannialla, joka ei ole perääntynyt kannastaan. Sen mukaan työnantaja ja työntekijä voisivat keskenään sopia myös yli 48 tuntia pitemmästä viikkotyöajasta.

Filatov mielisi direktiivistä versiota, jossa ylipitkä työaika olisi vain poikkeus, joka tulisi lisäksi säädellä selkeästi. Työntekijä ei voisi silloin jäädä työnantajan armoille.

Iso-Britannian uusi työministeri, virassa vasta kuutisen viikkoa ollut, Jim Fitzpatrick, 54, haluaisi laajentaa työaikakeskustelua erilaisilla työsuhteilla.

Oman liikkumavaransa puitteissa hän puolusti toimittajalle maansa virallista kantaa. Tärkeä argumentti oli, että monilla työntekijöillä on taloudellisista syistä useita erilaisia työsuhteita. Niissä yhteenlaskettu työaika on monesti jo hyvinkin pitkä.

Filatov myöntää, että työaikadirektiivistä toivotaan ratkaisua Suomen puheenjohtajakaudella.

Paineita on ladattu hänelle myös henkilökohtaisesti, sillä Suomen työministerillä on laaja verkosto unionissa, ja häntä pidetään osaavana ja puolueettomana. Mutta merkitystä on myös sillä, että seuraavan puheenjohtajamaan eli Saksan mahdollisuuksia hoitaa asia, ei pidetä kovin hyvinä.

Realistina Filatov sanoo kuitenkin, ettei hän pidä asian siirtymistä tuonnemmaksi henkilökohtaisena epäonnistumisena.