Järjestöjen kannanotto: Suomen ja EU:n ilmastotavoitteista pidettävä kiinni ja niiden kiristämiseen varauduttava

Seitsemän järjestöä on laatinut yhteisen kannanoton Kansainvälisen ilmastopaneelin raporttiin ja ilmastotoimien välttämättömyyteen. Muun muassa palkansaajakeskusjärjestöt ovat mukana kannanotossa, joka on samalla avoin kirje Suomen hallitukselle ja eduskunnalle.
16.08. 11:00
SAK
Italiassa on mitattu elokuussa ennätyshelteitä. Kuva Lehtikuva/AP

Elokuussa julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti havainnollisti, miten ilmastonmuutos on kiihtynyt. Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK:n, Akavan ja STTK:n sekä suomalaisten kehitysjärjestöjen kattojärjestö Fingon, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliiton MTK:n  ja eurooppalaisen ilmastoverkosto Climate Leadership Coalitionin johtajat pitävät välttämättömänä, että Suomen ja Euroopan unionin ilmastotavoitteista pidetään kiinni ja niiden kiristämiseen ilmastonmuutoksen kiihtyessä varaudutaan. Lisäksi allekirjoittajat toivovat systemaattisten varoitusjärjestelmien kehittämistä ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin.

Avoin kirje Suomen hallitukselle ja eduskunnalle

Arvoisat poliittiset päättäjät,

Elokuussa julkaistu Kansainvälisen ilmastopaneelin raportti havainnollisti, miten ilmastonmuutos on kiihtynyt. Kaikkien raportissa käytettyjen skenaarioiden mukaan 1,5 asteen lämpenemisen taso ylitetään todennäköisesti viimeistään 2030-luvun alkupuolella. Jos päästöjen taso säilyy suurena, globaali lämpötila voi nousta jopa yli kolme astetta vuoteen 2060 mennessä ja Suomessa vielä enemmän. Tällainen kehitys aiheuttaisi vakavia ongelmia muun muassa globaalille ruokaturvalle, kansalaisten terveydelle ja yhteiskuntien vakaudelle.
 
Me allekirjoittaneet pidämme välttämättömänä, että Suomen Ilmastolakiehdotuksessa kuvatusta hiilineutraaliustavoitteesta ja Euroopan unionin ilmastolain hiilineutraaliustavoitteesta sekä Fit for 55 - ilmastotavoitteista pidetään kiinni. Lisäksi on varauduttava tavoitteiden kiristämiseen ilmastonmuutoksen ja sen seurannaisvaikutuksien, kuten ihmisille ja elinkeinoille vaaraa aiheutuvien tulvien ja metsäpalojen, kiihtyessä. Myös kiristyvien tavoitteiden edellyttämien toimenpiteiden riittävä rahoitus ja tutkimus sekä reilu siirtymä on tehtävä mahdolliseksi.
 
Toivomme myös Suomen ja muiden asiasta kiinnostuneiden maiden edistävän kansainvälisillä foorumeilla – muun muassa Yhdistyneissä kansakunnissa – sitä, että ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin kehitetään systemaattiset varoitusjärjestelmät, joiden pohjalta pystytään sopimaan tarvittavat toimenpiteet ennakoivasti. COVID-19-pandemia on osoittanut, että useilla mailla on puutteita uusiin ja yllättäviin kriiseihin varautumisessa sekä niiden ennakoimisen, lainsäädännön että johtamismallin osalta. Tämä pätee ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimiin. Varoitusjärjestelmän globaali edistäminen kannustaisi maita uudistamaan poikkeustilan toimintatapojaan tai luomaan sellaiset. Se myös lisäisi painetta sopia yhteisistä, nopeutetuista ilmastotoimista marraskuun COP26-kokouksessa.
 
Olemme tehneet ilmastotoimia edustamissamme organisaatioissa jo useita vuosia, ja olemme valmiita lisäämään ilmastotoimia ja yhteistyötä entisestään niin hiilijalanjäljen pienentämisessä, hiilikädenjäljen kasvattamisessa kuin sopeutustoimien ja oikeudenmukaisen siirtymän edistämisessä.


Ystävällisin terveisin
Jarkko Eloranta, puheenjohtaja, SAK
Sture Fjäder, puheenjohtaja Akava
Jyri Häkämies, toimitusjohtaja, EK
Liisa Laakso, hallituksen puheenjohtaja, Fingo
Juha Marttila, puheenjohtaja, MTK
Antti Palola, puheenjohtaja, STTK
Karl-Henrik Sundström, puheenjohtaja, CLC

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.