Ikääntyneiden työllisyyden parantaminen edellyttää satsauksia koulutukseen, työvoimapalveluihin ja työhyvinvointiin
Ikääntyneiden työllisyysasteet ovat Suomessa pohjoismaisia verrokkimaita alempana. SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari pitää yhtenä alemman työllisyysasteen syynä Suomen muista Pohjoismaista poikkeavaa suhtautumista työvoimapolitiikkaan.
– Työvoimapolitiikan välineet ovat Suomessa aika rajallisia. TE-toimistoilla on tarjolla vain vähän ikääntyneille työnhakijoille räätälöityjä palveluja ja työvoimakoulutukset ovat heille kestoltaan usein liian pitkiä.
SAK esitteli tammikuussa kannustavan työllistymisturvan mallinsa, jossa panostetaan työnhakua, kouluttautumista ja työkykyä tukeviin palveluihin.
– SAK:n mallissa jokaiselle työttömälle tehdään henkilökohtainen työllistymissuunnitelma. Ikääntyneille työnhakijoille se tarkoittaa heidän tarpeisiinsa räätälöityjä toimia muun muassa työkyvyn ja osaamisen kohentamiseksi, Sinikka Näätsaari toteaa.
Myös työpaikoilla voidaan tehdä paljon ihmisten työhyvinvoinnin ja työkyvyn tukemiseksi ja työssä jatkamisen turvaamiseksi.
– ikääntyminen lisää erilaisia työkykyä uhkaavia terveysongelmia. Työpaikan ja työterveyshuollon hyvällä yhteistyöllä voidaan tukea työkyvyn ylläpitämistä. Myös erityisesti ikääntyneille suunnatuilla työaikajoustoilla voidaan edistää työssä jatkamista, Näätsaari sanoo.
Sinikka Näätsaari oli SAK:n edustaja ikääntyneiden työllisyyden edistämiskeinoja valmistelevassa työryhmässä. Työryhmän loppuraportti julkaistiin maanantaina. Lisäksi SAK:lla oli edustajat ikääntyneiden koulutusta ja osaamista sekä kuntoutusta, työkykyä ja terveyttä käsitelleissä alatyöryhmissä.
Lue myös alatyöryhmän jäsenenä toimineen SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haringin blogikirjoitus:
Työllisyysasteen nostamista toistellaan, mutta ikääntyneille on tarjolla lähinnä piiskaa.
