
Anu-Tuija Lehto
Ihmiskauppaa on torjuttava kotimaassa ja kansainvälisesti
Oikeusministeriön nimittämä ihmiskauppatyöryhmä on saanut työnsä päätökseen. Työryhmä esitti yksimielisesti, että pakkotyön käsitettä selvennettäisiin. Lisäksi työryhmä esitti, että kiskonnantapaisessa työsyrjinnässä työvoimaa väärin käyttänyt yhtiö voitaisiin määrätä maksamaan yhteisösakkoa ja rikoksentekijä määrätä liiketoimintakieltoon.
– Muutokset lainsäädäntöön ovat välttämättömiä, koska Suomessakin esiintyy yhä enemmän ihmiskauppaa. Myös työsyrjintä on lisääntynyt, kommentoi palkansaajien keskusjärjestöjä työryhmässä edustanut SAK:n lakimies Anu-Tuija Lehto.
Vuonna 2006 syyttäjillä oli 12 paritusta, ihmiskauppaa ja törkeää kiskonnantapaista työsyrjintää koskevaa juttua tutkittavanaan, mutta viime vuonna niitä oli jo 94. Lehdon mukaan ongelmia on erityisesti siivousalalla, rakennuksilla, ravintoloissa ja kuljetusalalla.
– Pakkotyön luonne on muuttunut. Se ei ole enää kahleisiin sidottua orjatyötä vaan yhä useammin työn tekijä on näennäisesti vapaa liikkumaan. Hänen oikeuksiaan on kuitenkin rajoitettu. Häneltä on esimerkiksi otettu pois passi tai henkilöllisyystodistus, hänet uhataan ilmiantaa viranomaisille, työ perustuu velkasuhteeseen, palkkaa ei makseta tai se on vähäinen.
Työnvälitysmaksuihin puututtava
Lehto muistuttaa, että ihmiskauppa on kansainvälistä rikollisuutta.
– Siksi kansainväliset toimet ovat tärkeitä. Suomen pitää puuttua laittomiin työnvälitysmaksuihin, sillä usein työn tekijät ovat velkaa välittäjälle työn järjestämisestä jo ennen työn aloittamista. Esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalan rakennustyömaalla työskentelevät puolalaiset olivat joutuneet maksamaan välitysmaksuja.
– Suomeen töihin tuleville on myös annettava oikeaa tietoa suomalaisesta työelämästä ja yhteiskunnasta. Toiminnan pääpainon täytyy kuitenkin olla ihmiskaupan ennaltaehkäisyssä ja uhrien auttamisessa, Lehto vaatii.
Työn tilaajalle lisää vastuuta
Työvoiman väärinkäyttö on osa harmaata taloutta. Työn tilaajalla pitää olla nykyistä enemmän vastuuta siitä, minkälaisia alihankintayrityksiä se käyttää kotimaassa ja Suomen ulkopuolella sekä velvollisuus puuttua palkkaukseen ja työoloihin.
Lehto perää myös kansalaisten vastuuta, että itse kukin pitäisi silmänsä auki ja puuttuisi tilanteisiin, joissa kyse voi olla ihmiskaupasta tai muista väärinkäytöksistä.
– Hälytyskellojen pitäisi soida, jos jossain asuu ahtaasti paljon ulkomaalaisia, eikä heillä näytä olevan omaa rahaa eikä vapaa-aikaa, vaan he ovat koko ajan töissä ja ovat riippuvaisia tietyistä harvoista henkilöistä.