Ihmiskauppa työelämässä on luultua yleisempää
Viime vuosina Suomessa on tullut ilmi useita tapauksia, joissa ulkomaalaisia työntekijöitä on kohdeltu kaltoin. Osassa näitä tapauksia voidaan puhua jopa ihmiskaupasta. Ilmiötä tunnistetaan kuitenkin huonosti ja esiin tulleet tapaukset ovat vain jäävuoren huippu, arvioitiin SAK:n järjestämässä ihmiskauppaa suomalaisessa työelämässä käsitelleessä tilaisuudessa tänään.
– Työsuojelupiirien, poliisin ja rajavartiolaitoksen resurssit ovat niin vähäisiä, että riski jäädä kiinni työntekijöiden hyväksikäytöstä on pieni. Myöskään lainsäädäntö kuten ulkomaalaislaki tai tilaajavastuulaki eivät nykyisellään takaa työntekijöiden turvan toteutumista riittävästi, sanoi tilaisuuden avannut SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly.
Valvonta uhkaa heiketä entisestään, jos hallituksen esitys ulkomaalaislain uudistamiseksi toteutuu. Uudistuksessa muun muassa esitetään työvoiman saatavuusharkinnasta luopumista ja työntekijän ensimmäisen oleskeluluvan myöntämistä kerralla viideksi vuodeksi nykyisen vuoden sijaan. Työluvan edellytyksenä olevien keskeisten työehtojen täyttymistä ei myöskään selvitettäisi vaan pelkkä työnantajan vakuutus ehtojen täyttymisestä riittäisi.
Työntekijöiden hyväksikäytölle ja ihmiskaupalle altistavat pitkät alihankintaketjut. Palvelualojen ammattiliiton PAMin 1. varapuheenjohtaja Anssi Vuorio peräsikin ulkomaisia työntekijöitä käyttäville yrityksille suurempaa vastuuta työntekijöiden kotouttamisesta ja sen varmistamisesta, että työntekijöitä kohdellaan asianmukaisesti.
Ylitarkastaja Venla Rothin mukaan vähemmistövaltuutetun toimiston tietoon tulleista ihmiskauppatapauksista kahdessa kolmasosassa on kyse työperäisen ihmiskaupan uhreista.
&#;8211 Vastoin yleistä käsitystä tapaukset eivät läheskään aina liity järjestäytyneeseen rikollisuuteen tai ulkomaalaistaustaisten yrittäjien toimintaan, Roth sanoi.
Vähemmistövaltuutetun toimisto antaa ensimmäisen ihmiskauppaa Suomessa koskevan raporttinsa hallitukselle ja eduskunnalle tänä keväänä.