s a k·fi Näistä puhutaan Uutiset Ihalainen: Monikansalliset yri…

Uutinen

Ihalainen: Monikansalliset yritykset neuvottelemaan ay-liikkeen kanssa

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen

SAK:n Lauri Ihalaisen puhe ammattiyhdistysliikkeen Asem-huippukokouksessa Helsingissä 8.9.2006

Toivon, että tämän kokouksen tuloksena ammattiyhdistysliikkeen ääni kuuluu aikaisempaa paremmin Aasian ja Euroopan maiden välisen yhteistyön kehittämisessä. Uskon, että tämä kokous lisää entisestään vuorovaikutusta myös Euroopan ja Aasian maiden ay-liikkeen välillä. Meillä on paljon opittavaa toisiltamme ja yhteistyö on ammattiyhdistysliikkeen tärkein voimavara.

Meidän tärkein tavoitteemme on saada muodollinen konsultoiva asema ASEM-prosessi samalla tavalla kuin yritysmaailman AEBF:lla on. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää meiltä kaikilta entistä aktiivisempaa toimintaa ja vaikuttamista hallituksiin.

Saksassa alkuviikosta pidetty ensimmäinen epävirallinen työministereiden ASEM-kokous oli merkittävä tapahtuma. Kuulimme jo eilen sen tuloksista. Työministerikokous totesi tarpeen vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistyötä myös työllisyys- ja sosiaalikysymysten osalta. Tältä osin odotamme tuloksia ASEM-huippukokoukselta. Näihin työministereiden kokouksiin on kutsuttava jatkossa myös työmarkkinaosapuolet. Tätä painotettiin myös ASEM-työministerikokouksessa. Työelämän kysymysten käsittelyyn tulee tapahtua kaikilla tasoilla kolmikantaisesti. ASEM on tärkeä Aasian ja Euroopan välisen vuoropuhelun ja yhteistyön foorumi. Sen merkitys tulee vain kasvamaan tulevaisuudessa.

Keskustelimme eilen laajasti globalisaatiosta ja erityisesti sen sosiaalisesta ulottuvuudesta. ILO:n maailmankomission esitysten toteuttamisessa on vielä

paljon tehtävää. Kaiken perustana on tietenkin työntekijöiden oikeus järjestäytyä ja neuvotella työehtosopimuksista. ILO:n työelämän perusoikeuksia koskevat yleissopimukset on ratifioitava kaikissa maissa ja toteutettava myös käytännössä. Tarvitsemme entistä vahvempaa sitoutumista ja poliittista tahtoa lapsityön lopettamiseksi.

Monikansallisilla yrityksillä on merkittävä rooli globaalissa taloudessa. Uskon, että kansainvälisen ammattiyhdistysliikkeen tulisi entistä voimakkaammin keskittyä raamisopimusten neuvottelemiseen monikansallisten yritysten kanssa. Valitettavasti minun on pakko todeta, että yksikään suomalainen monikansallinen yritys ei ole tehnyt tällaista raamisopimusta ammattisihteeristöjen kanssa. Useilla suomalaisilla yrityksillä on toki oman eettiset ohjeistot. Meidän on hyvä kysyä myös itseltämme, mitä me ammattiyhdistysliikkeessä voisimme tehdä vielä paremmin?

Suomi kuuluu muiden Pohjoismaiden kanssa maihin, jotka ovat pärjänneet hyvin globalisaatiossa. Suomi on menestynyt hyvin monissa kansainvälisissä vertailuissa, joissa on arvioitu mm kilpailukykyä, koulutusta, hyvää hallintoa, tasa-arvon toteutumista ja ympäristön tilaa. Tämä ei ole sattumaa. Taustalla on pitkä kehitys, jossa ammattiyhdistysliikkeellä on ollut merkittävä rooli.

Suomen strategiaa voisi hyvin luonnehtia sanoilla ”ennakoiva sopeutuja”. Sen perustana on korkea koulutustaso, kovan osaamisen yhteiskunta, laadukkaat tuotteet ja palvelut, erikoistuminen maailmankaupassa, panostaminen tutkimukseen ja tuotekehitykseen, hyvinvointiyhteiskunnan kehittäminen ja sopimusyhteiskunta ja kolmikantayhteistyö talous- ja työmarkkinapolitiikassa.

Suomi on avoin talous ja olemme viennistä riippuvainen maa. Meillä on hyvin toimiva demokratia, oikeusvaltio ja kansalaisoikeudet. Ammattiyhdistysliikkeen asema on vahva &#;8211 järjestäytymisaste on yli 75 prosenttia. Työmarkkinajärjestöjen neuvottelu- ja sopimustoiminta on ollut tuloksellista. Suomea voikin hyvin luonnehtia sopimusyhteiskunnaksi. Kolmikantayhteistyö on toimiva ja vakaan talous- ja yhteiskuntapolitiikan perusta.

Haluan tässäkin yhteydessä muistuttaa, että globalisaatiokehitys ei ole mustavalkoista. Siihen liittyy myös mahdollisuuksia. Ongelmista on keskusteltu paljon tämänkin kokouksen aikana. Suomen ammattiyhdistysliike ei vastusta globalisaatiota, mutta haluamme oikeudenmukaiset reilut pelisäännöt. Ymmärrämme myös muutoksen välttämättömyyden, mutta haluamme olla neuvottelemassa muutosten sisällöstä.

Euroopan sosiaalinen malli on ainutlaatuinen. EU-maiden välillä on suuriakin eroja, mutta muualta katsottaessa meillä on Euroopassa yhteinen perusta, järjestäytymisvapaus ja sopimusoikeus, sosiaalinen vuoropuhelu, ammattiyhdistysliikkeen tunnustettu asema, työehtosopimusjärjestelmä, julkiset palvelut, sosiaaliturvajärjestelmät, työlainsäädännön perusta.

Globalisaation haasteisiin vastaaminen alkaa kansalliselta tasolta. Kansallisilla toimenpiteillä on olennainen vaikutus kasvun ja työllisyyden kannalta. Myös ammattiyhdistysliikkeen kansainvälinen vaikuttaminen alkaa kotoa. Kansainvälinen ammattiyhdistysliike ei voi ratkoa globalisaation haasteita, ilman hyvin järjestäytynyttä kansallista ay-liikettä.

Järjestäytyminen on kova haaste ammattiyhdistysliikkeelle Aasiassa, mutta se on kova haaste myös Euroopassa. Jäsenmäärät ovat kääntyneet laskuun EU-maissa ja se heikentää meidän vaikuttamismahdollisuuksiamme. Jos haluamme, että äänemme kuuluu paremmin, tarvitsemme lisää jäseniä, järjestövoimaa ja entistä vahvempaa kansainvälistä yhteistyötä. Siihen haasteeseen vastaamme perustamalla uuden maailmanjärjestön marraskuussa Wienissä.

Ammattiyhdistysliikkeen yhteistyö ASEMin puitteissa on tärkeätä. On kuitenkin todettava, että on valitettavaa, ettei Kiinan keskusjärjestö ACFTU tähän kokoukseen tullut. Kiina on merkittävä osapuoli valtioiden välisessä ASEM-vuoropuhelussa. Meidän on varmaankin syytä tämän aamupäivän kuluessa miettiä myös sitä, kuinka vuoropuhelua Kiinan keskusjärjestön kanssa voisi realistisesti kehittää. Miten edetä asiallisessa, mutta kriittisessä vuoropuhelussa? Uusi marraskuussa perustettava maailmanjärjestö joutuu tätäkin kysymystä linjaamaan.

Lisämateriaalia

Lue myös

Tilaa SAK:n uutiskirje ja pysy kartalla tapahtumista

SAK:n uutiskirje tarjoaa viikottain tutkittua tietoa, asiantuntijoiden näkemyksiä ja analyysejä.