Ihalainen: Ammatillisen oppivelvollisuuden toteuttaminen syytä selvittää
– Hallitus on esittänyt monia hyviä toimia koulutustakuun toteuttamiseksi peruskoulunsa päättäville nuorille. Voi kuitenkin kysyä riittävätkö nämä toimet, vai onko edettävä opetusministeri Haataisen esittämään suuntaan ja pohdittava mahdollisuutta oppivelvollisuuden pidentämiseen, totesi SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalainen Ammatillisen koulutuksen rehtorien ja talousjohdon neuvottelupäivillä Vantaalla torstaina.
– On hyvä, että hallitus kehysriihen yhteydessä päätti selvittää tätäkin vaihtoehtoa. Tosiasia on, että tämän päivän työelämässä ei juurikaan ole työtilaisuuksia vailla ammatillista koulutusta oleville nuorille. Voi sanoa, että myös ammatillisen koulutuksen täytyy kuulua tämän päivän perusopetukseen. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, että nuorelle olisi tarjolla peruskoulun jälkeen paikka ammatillisessa peruskoulutuksessa, peruskoulun lisäopetuksessa tai työpajatoiminnassa.
– Enemmistölle nuorista oppivelvollisuuden pidentämisellä ei sinänsä olisi mitään merkitystä. Useimmat nuoret ovat hyvinkin tietoisia työelämän kovista osaamisvaatimuksista ja hakeutuvat joka tapauksessa peruskoulun jälkeen välittömästi jatkamaan opintojaan. Oppivelvollisuuden pidentäminen olisikin nähtävä tueksi niille nuorille, joilla on eri syistä ollut vaikeuksia selviytyä peruskoulun opinnoista ja motivaatio-ongelmia hakeutua toisen asteen koulutukseen.
– Oppivelvollisuuden pidentäminen ei myöskään olisi velvollisuus vain nuorille, vaan vaativa velvollisuus myös koulutuksen järjestäjille. Kunnianhimoisena tavoitteena tulee olla, että jokainen nuori löytää peruskoulun jälkeen paikan, jossa voi opiskella ammattiin.
Ihalainen piti myönteisenä myös näyttöjen liittämistä nuorten ammatilliseen peruskoulutukseen ensi vuoden elokuussa. Hallitus antanee uudistusta koskevat esityksensä lakimuutoksiksi eduskunnalle lähiviikkoina.
– Uudistus on yksi askel saada ammatillinen koulutus vastaamaan paremmin nopeasti muuttuvia työelämän tarpeita. Näytöt pakottavat kaikki osapuolia miettimään koulutuksen sisältöjä: miten opetussuunnitelmien sisällöt vastaavat tämän päivän työelämän tarpeita, miten ennakoitavissa olevat työelämän muutokset tulisi ottaa huomioon, miten koulutuksen järjestäjien ja työelämän yhteistyöllä luodaan myös kvartaalitalouden ylitse kantavaa ammatillista osaamista.
– Hallitus osoitti kehysriihessä näyttöjärjestelmälle tupon yhteydessä sovitut resurssit tuleville vuosille. Lähtökohta on oltava myös jatkossa se, että opiskelijoiden työssäoppimisjaksot ja ammattiosaamisen näytöt ovat yrityksille erinomainen tilaisuus kouluttaa osaavaa työvoimaa huomisen työmarkkinoille ja rekrytoida oman yrityksen tarpeisiin sopivia henkilöitä. On lähdettävä siitä, että oppilaitokset eivät joudu maksamaan yrityksille työssäoppimisen ja näyttöjen toteuttamisesta, vaan toiminta on osa yritysten yhteiskuntavastuuta.
Lisätietoja
Työvoima- ja koulutuspoliittinen sihteeri Saana Siekkinen,
puh. (09) 7721 436 tai 040 834 5030