Huolestuttaako koronatartunta? – Nämä viisi vinkkiä vähentävät stressiä läsnätyössä

Mitä jos saan koronatartunnan töistä? Entä jos vien taudin kotiini, jossa on riskiryhmäläinen? Miten pitkään vielä jaksan käyttää hiostavia suojavarusteita ja vahtia etäisyyksiäni muihin ihmisiin?

Tällaiset kysymykset valtaavat helposti mielen, jos omalla alalla ei ole mahdollisuutta tehdä etätöitä. Miten pelkojen kanssa selviää, kun työpaikalle on mentävä joka päivä ja epidemia sen kuin pitkittyy?

– Jokaisen on hyvä pysähtyä tarkastelemaan, miten itse jaksaa. Kannattaa antaa itselleen lupa olla kuormittunut, sanoo työterveyspsykologi ja työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Miia Metsänen Finla Työterveydestä.

Hän listaa keinoja, joilla läsnätyötä tekevien stressiä ja ahdistuksen tunteita voidaan lievittää. Lähteenä on käytetty myös SAK:n laatimaa muistilistaa koronatartuntojen ennaltaehkäisystä.

1. Työnantajalta jämäkät ohjeet

Suhtautuuko osa työntekijöistä turvallisuusohjeisiin leväperäisesti? Työnantajalla on velvollisuus viestiä turvatoimista selkeästi ja myös valvoa niiden noudattamista. Paras tapa on yksiselitteisesti todeta, että meillä toimitaan näin. Pehmentävät mutta-lauseet vesittävät viestin. Ei siis kannata lipsauttaa ohjeistuksen perään, että ”luotamme kuitenkin jokaisen omaan harkintakykyyn emmekä rupea vahtimaan aikuisia ihmisiä”.

Työnantajan kannattaa myös pohtia, onko seuraamuksilla uhkaaminen paras tapa motivoida ihmisiä. Voisiko esimerkiksi maskin käytöstä palkita henkilöstöä jotenkin?

2. Kaikki suojauskeinot käyttöön

Helposti tarttuvan taudin uhatessa ihminen tuntee olonsa turvallisemmaksi, jos hänen toimintaympäristössään noudatetaan kaikkia mahdollisia suojaustoimia.

Työpaikalla tehtävät toimet perustuvat vaarojen tunnistamiseen ja riskien arviointiin. On olennaista, että henkilöstö saa oman edustajansa työpaikan koronaryhmään.

Jos työtehtävissä ei voida noudattaa suojaetäisyyksiä tai työtä tehdään asiakkaan kotona, on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota suojavarusteiden asianmukaiseen käyttöön. Lisäksi on muistettava tuuletus ja rajattava kontaktiajat mahdollisimman lyhyiksi.

Työpaikalla on syytä tehdä järjestelyjä, joilla rajataan samoissa tiloissa oleskelevien ihmisten määrä minimiin. Tämä onnistuu porrastamalle töiden aloitus- ja lopetusaikoja sekä ruoka- ja kahvitaukoja. Turvallisuustoimet on ulotettava myös työnantajan järjestämiin yhteismajoituksiin.

Mikäli työyhteisössä on riskiryhmään kuuluvia, heidän on oltava yhteydessä työnantajaan ja työterveyshuoltoon sairastumisriskin arvioimiseksi. Jos työnteko ei ole riskiryhmäläisille turvallista, täytyy selvittää heidän mahdollisuutensa siirtyä tilapäisesti muihin, riskittömiin tehtäviin.

3. Pomo toimii viestinviejänä

Poikkeustilanteessa ohjeet ja työpaikan olosuhteet voivat muuttua nopeastikin. Esimiehen on pidettävä itsensä kartalla muutoksista. Onko jotain, mitä joko alaisten tai ylemmän johdon pitäisi tietää?

Välittävä esimies on kiinnostunut alaistensa jaksamisesta ja kyselee näiden kuulumisia sekä porukassa että kahden kesken. Hän myös vie henkilöstöltä saamaansa viestiä eteenpäin omille esimiehilleen.

Jos uusia koronaohjeita ei ole tullut hetkeen, on järkevää tiedottaa työntekijöille myös siitä. Muuten on vaarana, että tyhjiö täyttyy huhuilla ja aiheuttaa työyhteisössä turhia huolia.

4. Jokainen vaikuttaa työpaikan ilmapiiriin

Poikkeusoloissa jokaisen on tärkeää miettiä, millaista ilmapiiriä itse luo työpaikalla. Jatkuva voivottelu ja valittaminen ylläpitävät masentavaa tunnelmaa.
Yritä asennoitua niin, että tästä selvitään. Kysele kollegojen kuulumisia ja keksi muita puheenaiheita kuin korona. Jos työkaverit ovat juuttuneet pandemian puimiseen, ehdota, että puhuttaisiin välillä jostain muusta.

Tue työkavereita hankalissa tilanteissa. Jos esimerkiksi huomaat asiakkaan ripittävän kollegaasi, mene auttamaan tilanteen selvittämisessä. Aseta asiakkaalle rajat ja varmista, että työtoverisi saa ennen vuoronsa päättymistä purkaa kokemansa jonkun kanssa.

Mikäli huomaat työpaikallasi puutteita turvallisuusohjeiden noudattamisessa, ota asia puheeksi joko pomosi tai työsuojeluvaltuutetun kanssa.

5. Rauhoita mieltä puhumalla ja tekemällä

Omaa mieltään voi rauhoittaa juttelemalla läheisten ja vaikka esimiehen kanssa. Samalla kannattaa miettiä, millä pienillä keinoilla omaa jaksamistaan voisi tukea.

Vaikka käytettävissä ei olekaan samaa rentoutumiskeinojen valikoimaa kuin normaalisti, on haitallista jumittua ajatukseen ”en voi tehdä yhtään mitään”. Kotona ja ulkona on yhä mahdollista saada ajatuksensa pois koronasta. Tukisiko sinun palautumistasi esimerkiksi kirjojen lukeminen, pelaaminen, lihaskuntojumppa, käsityöt tai uusien ruoanlaitto- tai leivontareseptien kokeilu? Entä jos kävisit metsässä eväsretkellä tai lenkkeilisit eri paikassa kuin tavallisesti? Kannattaa myös kysellä työtovereilta, mitä ideoita he ovat keksineet vapaa-ajalleen.

Jos korona aiheuttaa jokapäiväistä, voimakasta ahdistusta ja vie yöunet, on tärkeää ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon. Siellä voidaan arvioida, oletko työkykyinen.

Minna Hotokka