Euroopan ay-liike vaatii loppua haitallisille menoleikkauksille
Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY vaatii lopettamaan julkisten menojen haitalliset leikkaukset. Sen sijaan Euroopan unionin maiden olisi suunnattava varoja kestävään kasvuun ja työllisyyden edistämiseen.
EAY:n tänään lauantaina julkistetussa kannanotossa syytetään EU-johtajia niukkuuden lisäämisestä. Julkisten menojen leikkaukset ovat EAY:n mukaan lisänneet yhteiskunnallisia jännitteitä, eriarvoisuutta, köyhyyttä ja työttömyyttä.
Kannanotto liittyy EU-johtajien huippukokoukseen, joka pidetään 27.–28. kesäkuuta. Huippukokouksessa on määrä hahmotella sosiaalisen Euroopan etenemissuunnitelma.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ja Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava ovat EAY:n jäseniä.
EAY:n kannanotto: Nyt on korkea aika toimia sosiaalisen Euroopan puolesta
Joidenkin EU-johtajien puheiden perusteella voisi kuvitella, että Euroopan talouskriisi on jo ohi. Miljoonat eurooppalaiset kuitenkin kärsivät ennen kokemattomista vaikeuksista ja elintason rajuista leikkauksista ja tietävät liiankin hyvin, että tämä on kuitenkin kaikkea muuta kuin totta.
Samalla kun päättäjät antavat tyhjiä vakuutuksia Euroopan sosiaalisen ulottuvuuden tärkeydestä, heidän poliittinen toimintansa lisää armotonta niukkuutta. Tavalliset ihmiset ovat edelleen kriisin maksumiehiä – yhteiskunnallisten jännitteiden, eriarvoisuuden, köyhyyden ja työttömyyden kasvun muodossa. Nämä ilmiöt vaikuttavat eurooppalaisten nuorten mahdollisuuksiin vielä vuosikausia ja lisäävät vaarallisesti suvaitsemattomuutta ja muukalaisvihaa. Samalla Euroopan unionin kannatus heikkenee voimakkaasti, kuten kansallismielisten ja EU-vastaisten puolueiden kannatuksen kasvu useissa EU:n jäsenvaltioissa osoittaa. Vain 30 prosentilla eurooppalaisista on myönteinen kuva EU:sta. Siitä huolimatta EU:n johtohenkilöt eivät ole tehneet juuri mitään vahvistaakseen sosiaalista Eurooppaa.
Vuosi sitten Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY teki esityksen Euroopan yhteiskuntasopimuksesta. Sopimuksessa luetellaan toimia, joita tarvittaisiin syöksykierteen lopettamiseksi ja ihmisten EU:ta kohtaan tunteman luottamuksen palauttamiseksi. Huhtikuussa EAY toisti vaatimuksensa entistä ponnekkaammin. Toimien toteuttamista odotellaan edelleen.
EAY on tyytyväinen, että Eurooppa-neuvosto vihdoinkin päätti julkaista talous- ja rahaliiton EMUn sosiaalisen ulottuvuuden etenemissuunnitelman. Samalla EAY kuitenkin edellyttää, että uudet toimenpiteet ulotetaan EMUa laajemmalle. Toimien on edistettävä täystyöllisyyttä ja sosiaalista kehitystä kaikkialla Euroopassa kaikilla politiikan aloilla.
Euroopan johtajien huippukokouksessa 27.–28. kesäkuuta on määrä hahmotella sosiaalisen Euroopan etenemissuunnitelma. Jos johtavat tuottavat jälleen pettymyksen, he eivät saa sitä anteeksi.
EU:n sosiaalisen ulottuvuuden pitäisi tarkoittaa parempia elin- ja työoloja, sosiaalista suojaa, hyviä julkisia palveluja ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Todellisuudessa EU:n johtajat jatkavat pyrkimyksiään julkisten menojen leikkaamiseksi ja sääntelyn purkamiseksi hinnalla millä hyvänsä. Samalla he heikentävät työllisyyttä, työoloja ja monien alojen elintärkeitä palveluja.
Pyrkimällä vapaisiin, rajat ylittäviin työmarkkinoihin hallitukset ovat epäonnistuneet työntekijöiden turvasta huolehtimisessa. Se on johtanut laajalle levinneeseen hyväksikäyttöön ja katastrofaalisen laajaan sosiaaliseen polkumyyntiin. Epätoivoisesti töitä etsiviä ihmisiä siirretään ympäri Eurooppaa voimassaolevien palkkojen ja työolojen alittamiseksi, minkä seurauksena tilanne on muuttumassa räjähdysherkäksi.
Työmarkkinaosapuolien sosiaalinen vuoropuhelu on sekin paineen alla. Euroopan komission huhtikuussa julkaisemassa raportissa myönnettiin, että suunnitelmallinen työnantajien ja työntekijöiden välinen vuoropuhelu on välttämätön yhteisymmärrykseen perustuvalle sosiaaliselle kehitykselle. Silti niukkuutta korostava politiikka ja menoleikkaukset ovat heikentäneet työmarkkinaosapuolten asemaa ja ay-liikkeen luovuttamatonta oikeutta vapaisiin työehtosopimusneuvotteluihin sekä neuvotteluihin perustuvaan palkanmuodostuksen kansallisella ja EU:n tasolla.
Toukokuussa EU:n johtajat lupasivat ryhtyä tukkimaan sitä tuhannen miljardin euron suuruista verovuotoa, joka syntyy veronkierron ja veropetosten kautta. EAY vaati vahvaa ja sitovaa toimintasuunnitelma, mutta Brysselin huippukokous epäonnistui konkreettisen ohjelman luomisessa.
Ennen kaikkea on huomattava, että elleivät päättäjät ryhdy todella pysäyttämään sitkeää ja hallitsematonta työttömyyden kasvua, sosiaalisen romahduksen vaara on todellisuutta. Työttömyys oli maaliskuussa euroalueella yli 12 prosenttia ja nuorisotyöttömyys kaksinkertainen. Viimeaikaiset mellakat Tukholmassa antoivat esimakua kasvavan työttömyysasteen vaikutuksista yhteiskunnassa.
EAY vaatii, että vähimmäistoimeentuloraja otetaan käyttöön kaikissa EU-maissa ja lakisääteistä vähimmäispalkkaa nostetaan huomattavasti niissä maissa, joissa ammattiliitot pitävät niitä tarpeellisina. Lopuksi, EU:n on investoitava 1–2 prosenttia bruttokansantuotteesta Euroopan elvytysohjelmaan, jotta kestävän kasvu voidaan palauttaa ja torjua työttömyyden kasvua.
EAY:n vaatimukset ovat saaneet vastakaikua Euroopan parlamentissa. Parlamentin jäsenet ovat tuominneet komission kyvyttömyyden esittää toteuttamiskelpoisia ehdotuksia sosiaalisen Euroopan vahvistamiseksi ja vaatineet suunnanmuutosta kohti kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden edistämistä.
Tärkeimmät tavoitteemme kaikkialla EU:ssa ovat julkisten menojen haitallisten leikkausten lopettaminen, palkkoja ja työoloja polkevan ja veronkiertoa edistävän rajat ylittävän kilpailun päättäminen, kestävään kasvuun ja työllisyyteen investoiminen sekä sosiaalisen vuoropuhelun ja kollektiivisen työehtosopimustoiminnan tukeminen. Euroopalla ei ole enää varaa viivytyksiin.
Bernadette Ségol
EAY:n pääsihteeri