EU-rahat riesasta resurssiksi

Rakennerahastoilta tukea ay-liikkeen hankkeisiin

– SAK:laisten ja muiden palkansaajien mahdollisuudet saada maataloustukien kaltaisia ”jäsenmaksupalautuksia” EU:lta toteutuvat rakennerahasto-ohjelmien kautta. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että suuri osa näistä palkansaajien arkielämää ja tulevaisuutta avittavista rahoista jää käyttämättä, harmittelee SAK:n erikoissuunnittelija Auli Korhonen.

Edelliseltä rakennerahastokaudelta 2000-2006 on vielä 70 miljoonaa euroa käyttämättä. Euroopan komissio on synkän taloustilanteen vuoksi päättänyt jatkaa edellisen kauden hankeaikaa vielä puolella vuodella eli 30.6.2009 asti, jolloin hankkeet ja niiden tilitykset pitää olla valmiina.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen on patistanut omaa hallintoaan ja pyytänyt hankkeita toteuttavia viranomaisia – TE-keskuksia, maakuntien liittoja ja lääninhallituksia – selvittämään perjantaihin 6.2. mennessä, millaisiin hankkeisiin nuo kymmenet miljoonat käytettäisiin. Tehtävä lienee melko mahdoton useimmille viranomaisille.

– Jos edellisen kauden rahaa ei saada kulumaan, on sama pulma edessä kuluvallakin kaudella. Meidän ay-väen pitää nyt ottaa itseämme niskasta kiinni ja miettiä, tätäkö todella haluamme, toteaa Auli Korhonen.

Tärkeimmät rakennerahastot ovat Euroopan sosiaalirahasto ESR ja Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Kauden 2007-2013 aikana nämä rahoittavat erilaisia kehittämishankkeita Suomessa yhteensä 1,7 miljardilla eurolla. Kansallinen rahoitus kasvattaa summan vielä kaksinkertaiseksi.

– Tarjolla on todella huomattava määrä kehittämisrahaa myös ammattiliitoille ja niiden jäsenistölle. Vaikka EU koetaankin byrokraattisena ja hankkeiden toteuttaminen vaikeana, selviää niistä arkijärjellä, lupaa Auli Korhonen. Korhonen edustaa SAK:ta, STTK:ta ja Akavaa ESR-komiteassa ja on lisäksi vetänyt ESR:n rahoittamaa Petmo- eli Perehdyttämällä monimuotoiseen työyhteisöön -hanketta.

Auli Korhonen kehottaa ammattiliittojen toimijoita ja jäseniä ideoimaan uusia hankkeita. Hyviä aiheita voisivat Korhosen mukaan olla esimerkiksi työllistymisedellytysten parantaminen, nuorten ja työttömien syrjäytymisen ehkäiseminen, työstä työhön siirtyminen, ammattitaidon päivittäminen, maahanmuuttajien perehdytys sekä työelämän tasa-arvo ja yhdenvertaisuus.

Hankeideoista kannattaa keskustella mm. oman ammattiliiton tai maakuntien yhteistyöryhmien kanssa.

– Myös minuun SAK:n toimistolla voi olla yhteydessä. Mietitään yhdessä, mistä löytyisivät kumppanit viemään hanketta eteenpäin, Korhonen kehottaa.