EU parantaa ay-liikkeen toimintamahdollisuuksia (30.4.1999)

– On myönteistä, että myös Paavo Lipposen uuden hallituksen keskeinen tavoite on edelleen toimia vakaan kasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden tavoitteiden edistämiseksi, totesi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja lauantaina Kokkolan ja Pietarsaaren vappujuhlissa.

– Hallitus on kirjannut ohjelmaansa SAK:n esittämän tavoitteen työllisyysasteen nostamisesta 70 prosenttiin neljän vuoden aikana. Tämä merkitsee näköalaa täystyöllisyydestä ja sen kautta hyvinvointivaltion rakenteiden vahvistumista sekä mahdollisuutta uudistuksille leikkausten sijaan.

– Nyt tarvitaan uutta solidaarisuutta heikommassa asemassa olevia kohtaan sekä tiukempia rajoja markkinavoimille ja poliittiselle uusoikeistolle.

– Valtakunnan vaikuttajat ministereitä ja korkeita virkamiehiä myöten ovat toistuvasti vaatineet ”eläkeputken” nopeaa katkaisua tai työttömyyseläkkeen asteittaista lopettamista. Sama viesti on tullut työnantajajärjestöistä, jotka pelaavat asiassa kaksilla korteilla. Etelärannan herrat tietävät kyllä, että pelkkä putken katkaisu ei takaa ikääntyville duunareille työtä.

– Nykymuotoinen työttömyyseläke – kuten vastaavat työmarkkinaeläkkeet useimmissa Euroopan Unionin jäsenmaissa – on siis edelleen välttämätön toimeentulon turva niille ikääntyville, jotka työelämän tarpeisiin nähden matalan tai vanhentuneen koulutuksen takia joutuvat ulos työelämästä.

– SAK:n mielestä yritysmaailman on korkea aika alkaa käytännössäkin toteuttaa juhlapuheissa toisteltua ikääntyvien arvostusta. Työnantajien vastuuta henkilöstönsä koulutuksesta, työkyvyn säilymisestä ja erityisesti varhaiseläkkeiden kustannuksista on syytä lisätä. Myös lamavuosina väliinputoajiksi jääneiden pitkäaikaistyöttömien toimeentuloturva on järjestettävä. Yhteiskunnan on myös sitouduttava järjestämään aukoton toimeentuloturva niille ikääntyville, jotka kaikista ehkäisevistä toimista huolimatta joutuvat työttömiksi, Ahmavaara vaati.

– Suomeksi tämä tarkoittaa, että SAK ei tule hyväksymään lisäpäivärahaoikeuteen tai työttömyyseläkkeeseen sellaisia muutoksia, jotka jättäisivät pitkän päivätyön tehneet vaille toimeentuloturvaa.

Ahmavaara otti puheessaan kantaa myös Kosovon-tilanteeseen.

– Jugoslavian tilanteen rauhanomaista ratkaisua on yritetty jo pitkään. Lopulta kaikki Miloseviciä lukuunottamatta olivat valmiit hyväksymään neuvottelutuloksen. Hän ja serbiarmeija jatkoivat albaaniväestön sortotoimia ylivoimaisen sotakoneistonsa avulla. Sellaista ei kerta kaikkiaan voi sallia: myös äärimmäisiä keinoja oli pakko ottaa käyttöön.

Ahmavaara korosti, että tällaisen päätöksen tekemiseen YK:n turvallisuusneuvosto olisi ollut paras mahdollinen foorumi, mutta lähinnä Venäjän ja Kiinan veto-oikeuden johdosta YK ei sitä voinut tehdä.

– Olisiko tästä syystä pitänyt luopua jatkotoimista ja jättää Milosevicille vapaat kädet tehdä mitä tahtoo? Se, joka tähän kysymykseen vastaa myönteisesti, myöntää Milosevicille oikeuden saattaa kansanmurha loppuun, Ahmavaara totesi.

– Kyseessä on ankara paradoksi: ihmisoikeuksia puolustetaan pommein ja inhimillisiä kärsimyksiä vähennetään myös aiheuttamalla niitä lisää. Tästä näkökulmasta Naton sotatoimet Jugoslavian alueella ovat kuitenkin välttämättömyys ja siksi niitä tulee puolustaa. Niiden yksipuolinen tuomitseminen on joko hurskastelua tai sinisilmäistä idealismia.

Ahmavaara nosti puheessaan esille myös EU-tason vaikuttamisen merkityksen. Hän korosti ylikansallisten ongelmien ratkaisemisen vaativan ylikansallista päätöksentekoa.

– Suomella ei ole mitään syytä eikä tarvetta ottaa etäisyyttä saati erota EU:sta, päinvastoin. Mitä tiiviimmässä yhteistyössä EU:n sisällä olemme, sitä paremmin pystymme vaikuttamaan siellä niin yhteisen hyvän kuin kansallisen etumme toteuttamiseksi. EU-kriittisyyttä voi olla vain tästä lähtökohdasta: sisältä päin muutoksen puolesta. Muutoksen tuulia tarvitaan: ennen kaikkea Unionin avoimuutta on kehitettävä ja sen hallintoa yksinkertaistettava.

– Esimerkiksi ammattiyhdistysliike puolustaessaan jäsentensä etuja tarvitsee kansainvälistä yhteistoimintaa. Euroopan Unioni on ay-liikkeen työväline, joka parantaa sen toimintamahdollisuuksia.

– Seuraava voimanponnistuksemme on jo reilun kuukauden kuluttua edessä olevat europarlamenttivaalit. Vasemmistolla on hyvät edellytykset pärjätä niissä hyvin. Vaikka panostuksemme eduskuntavaaleihin luonnollisesti olikin paljon suurempi kuin europarlamenttivaaleihin, haetaan niistä tulevaisuuden vaikuttamisen suuntaa. Äänemme ja tukemme ansaitsevat ne vasemmistopuolueiden ehdokkaat, jotka ymmärtävät peruslähtökohdan: Euroopan Unionin jäsenyys ja yhteistyön Eurooppa parantavat työntekijöiden ja yleensä kansa-laisten edunvalvonnan mahdollisuuksia globaalien markkinavoimien edessä ja ovat näin ollen myös meidän etumme.