EU ohjaa työsuojelutoimia muutosten hallintaan, työturvallisuusriskien tehokkaampaan ehkäisyyn ja parempaan kriiseihin varautumiseen

EU-komission työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva uusi strategiakehys keskittyy työelämän muutosten hallintaan ja tehokkaampaan työtapaturmien ja sairauksien ennaltaehkäisyyn. Myös yllättäviin ulkoapäin tuleviin terveysuhkiin on varauduttava paremmin. 
01.07. 10:19 Päivitetty 02.07. 14:00
SAK
Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyssä tavoitteena on painaa työperäiset kuolemat EU:ssa nollaan.Kuva Gorilla.

Kesäkuun lopulla julkaistu strategiakehys kattaa vuodet 2021–2027. Siinä keskitytään kolmeen tavoitteeseen:

  1. Työelämässä tapahtuvien muutosten hallintaan niin, että työpaikkojen terveys ja turvallisuus varmistetaan. Muutoksia aiheuttavat vihreä ja digitaalinen siirtymä sekä väestörakenteen ja perinteisten työympäristöjen muuttuminen.
  2. Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ennalta ehkäisyn tehostaminen.
  3. Parempi varautuminen mahdollisiin kriiseihin. 


SAK:n työympäristö- ja tasa-arvoasioiden asiantuntija Anne Mironen pitää painopisteitä perusteltuina.

– Työ ja työelämä muuttuvat vinhaa vauhtia, siksi myös työsuojelullisten toimenpiteiden täytyy kulkea ajanhermolla. Toisaalta ns. perinteiset riskit eivät ole kadonneet vaan ovat edelleen olemassa ja niiden ennaltaehkäisyä on syytä tehostaa.

Anne Mironen

Komissio aikoo tarkastella uudelleen muun muassa näyttöpäätetyötä koskevaa direktiiviä sekä tiukentaa asbestia ja lyijyä koskevia raja-arvoja. Komissio ilmoittaa myös valmistelevansa mielenterveyttä työpaikalla koskevan EU-tason aloitteen. Aloite tulee sisältämään muun muassa toimintaohjeita työpaikoille.

Työtapaturmien ja työperäisten sairauksien ennaltaehkäisyssä tavoitteena on painaa työperäiset kuolemat EU:ssa nollaan. Komissio aikoo myös uudistaa vaarallisia kemikaaleja koskevat EU:n säännöt ja siten pyrkiä torjumaan työperäisiä syöpiä, lisääntymishäiriöitä ja hengityselinsairauksia.

Koronapandemiasta saatujen kokemusten pohjalta komissio lupaa kehittää hätätilanteissa työpaikoilla sovellettavia menettelyjä ja ohjeita. Tavoitteena on edistää nopeaa reagointia mahdollisissa terveyskriiseissä.

– Koronapandemia osoitti, että työelämässä on osattava varautua myös yllättäviin ulkoa tuleviin terveysuhkiin. Esimerkiksi ilmastonmuutos saattaa tuoda tullessaan erilaisia kriisitilanteita, joilla on suuria vaikutuksia työturvallisuuteen, Anne Mironen sanoo.

ETUC toivoo direktiiviä työperäisestä stressistä

Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestö ETUC pitää uudistettua strategiakehystä monilta osin hyvänä, mutta löytää siitä myös kritisoitavaa. 

Esimerkiksi syöpää aiheuttavien kemikaalien lista jää edelleen puutteelliseksi, työntekijöiden mielenterveyden tukemiseen tarvittaisiin jäsenmaita sitova työperäistä stressiä ja työn henkistä kuormitusta koskeva direktiivi eikä strategia sisällä mitään mainintaa maksimityöskentelylämpötiloista, vaikka ilmastonmuutos etenee ja lämpötilat nousevat, ETUC listaa.

Järjestö muistuttaa, että työtapaturmien määrä on kääntynyt uudelleen nousuun ja yli 100 000 ihmistä kuolee EU-maissa vuosittain työperäisten syöpien vuoksi. Myös ergonomiset ja psykososiaaliset riskit ovat kasvussa.

Strategiakehyksen asioista osa toteutetaan komission toimeksiannosta erilaisissa EU-tason työryhmissä, joista ne jalkautetaan kuhunkin jäsenmaahan ja työpaikoille. 

– Esimerkiksi itse edustan suomalaisia palkansaajia komission työsuojelun neuvoa-antavassa elimessä, joka koostuu jokaisen maan palkansaajien, työnantajien ja hallintojen edustajista. Lisäksi komissio kehottaa työmarkkinaosapuolia ja kutakin jäsenmaata moniin erilaisiin toimenpiteisiin, Anne Mironen kertoo. 

Mironen on jäsen sosiaali- ja terveysministeriön alaisessa kolmikantaisessa työsuojeluneuvottelukunnassa. Hän ennakoi, että komission kirjaukset tullaan tutkimaan myös neuvottelukunnassa tarkkaan.

EU:ssa suunta on kohti parempaa

  • Työterveydessä ja -turvallisuudessa on EU:ssa edistytty, sillä esimerkiksi kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrä on pudonnut 70 prosentilla vuodesta 1994 vuoteen 2018. 
  • Vuonna 2018 EU-maissa tapahtui yhteensä 3 300 kuolemaan johtanutta ja 3,1 miljoonaa lievempää tapaturmaa. 
  • Yli 200 000 työntekijää menehtyy vuosittain työperäisiin sairauksiin. 
  • EU-maissa on yhteensä noin 170 miljoonaa työntekijä

Lue myös Anne Mirosen blogikirjoitus työsuojelun strategiakehyksestä 

 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.