EU-komission vähimmäispalkkaesityksen vahvistettava työehdoista sopimista ja yleissitovuutta

EU-komissio julkistaa lähipäivinä esityksensä vähimmäispalkoista. SAK pitää tärkeänä, että komission esitys turvaa työehtosopimuksiin pohjautuvan palkanmäärityksen. SAK:n kansainvälisten asioiden päällikkö Pekka Ristelä vastaa kolmeen aiheeseen liittyvään kysymykseen.
27.10.2020 07:30
SAK
Esitys vähimmäispalkoista on komission kärkihankkeita. Kuva Creative Commons.

1. Millaista esitystä komissiolta odotetaan?

– Komissio tulee todennäköisesti esittämään direktiiviä, jonka tarkoitus on turvata kaikkiin jäsenmaihin säälliset vähimmäispalkat. Vähimmäispalkat voidaan jatkossakin määritellä lainsäädännössä tai työehtosopimuksissa, eikä komissio ole yhdenmukaistamassa jäsenmaiden erilaisia järjestelmiä.

Pekka Ristelä.

– Lakisääteisten vähimmäispalkkojen osalta komissio todennäköisesti esittää jonkinlaisia kriteereitä sille, minkälaisin periaattein ja menettelyin vähimmäispalkka pitäisi määritellä. Esimerkiksi työmarkkinaosapuolten osallistuminen päätöksentekoon on yksi odotettu kriteeri. Komissio saattaa myös esittää indikaattoreita sille, millä ehdoilla vähimmäispalkka katsotaan riittäväksi.

– Työehtosopimuksiin pohjautuvan palkanmäärityksen osalta komission esitykseen saattaa tulla kriteereitä sille, suojaavatko työehtosopimukset riittävällä tavalla kaikkia työntekijöitä. Tältä osin on tärkeä arvioida sitä, miten esitys suhteutuu Suomen yleissitovuusjärjestelmään. Toivottavasti esitykseen sisältyy myös keinoja, joilla monessa maassa yhä heikkoa työehtosopimista saadaan vahvistettua.

2. SAK kannattaa komission tavoitetta vähimmäispalkoista, mutta muissa pohjoismaissa on oltu epäluuloisempia. Miksi näin?

– Kaikille pohjoismaille on yhteistä työehtosopimuksiin perustuva palkanmääritys, josta palkansaajajärjestöt haluavat pitää kiinni. Tässä olemme samalla linjalla. Eroja sen sijaan liittyy siihen, miten tulkitsemme EU:n toimivaltaa vähimmäispalkkojen osalta, sekä siihen, miten ennakoimme komission esityksen vaikuttavan omaan järjestelmäämme.

– Suomessa olemme katsoneet, että komission vähimmäispalkka-aloite voi oikein toteutettuna olla sekä EU:n perussopimusten mukainen että suomalaista sopimusjärjestelmää kunnioittava. Siksi emme ole nähneet syytä vastustaa komission palkansaajien kannalta myönteisiin tavoitteisiin pyrkivää esitystä ainakaan ennalta, sen sisältöä näkemättä. 

– Lopullinen kantamme riippuu komission esityksestä, emmekä tietenkään epäröi vastustaa aloitetta, jos se komission lupauksista huolimatta vaarantaisi suomalaiset työehtosopimukset.

3. Onko mahdollista, että komission aloite vielä kaatuu?

– On sekin mahdollista, koska aihe on jo valmiiksi kiistelty ja työelämän asioissa on ennenkin nähty päätöksentekoa vaikeuttavaa vastakkainasettelua. Toisaalta on hyvä muistaa, että aloite pohjautuu komission perusteelliseen valmisteluun ja eri toimijoiden kuulemiseen, eikä komissio varmasti sitä tekisi, jos ei uskoisi sen mahdollisuuksiin. Myös monet EU-maat – suurimmat Saksa ja Ranska mukaan lukien – ovat ainakin lähtökohtaisesti kannattaneet vähimmäispalkkoja koskevaa EU:n säännöstä. En siis usko, että komissio ihan vähällä luopuu tästä hankkeesta, joka on alusta asti ollut yksi Ursula von der Leyenin johtaman komission näkyvimmistä poliittisista kärjistä.

Jos kiinnostuit, lue myös tämä:

Tuleva komissio suunnittelee eurooppalaista vähimmäispalkkaa – SAK: Avaus on hyvä, mutta työehtosopimuksia ei saa rapauttaa.
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.