Etätyö on edelleen vähän käytetty mahdollisuus
Kesällä moni miettii, voisiko töitä tehdä myös muualla kuin työpaikalla, esimerkiksi mökillä. Usein se olisikin mahdollista ainakin työn luonteen puolesta. Suomessa tehtyjen selvitysten mukaan 20&#;821140 prosenttia eri alojen töistä voitaisiin tehdä etätyönä. Kuitenkin esimerkiksi SAK:n liittojen jäsenistä etätyötä jossakin muodossa tekee vain alle kaksi prosenttia.
Etätyön yleisin muoto on osittainen etätyö. Se tarkoittaa, että etätyötä tehdään säännöllisesti, mutta vain yksittäisinä työpäivinä viikon aikana. Vakituisesti etätyötä palkkatyönä tekevät ovat todella harvassa. Etätyö kuitenkin kiinnostaa palkansaajia: esimerkiksi SAK:laisista noin viidennes on kiinnostunut työnsä organisoimisesta etätyönä.
Työnantajien ja työntekijöiden keskusjärjestöt allekirjoittivat jo vuonna 2005 sopimuksen, jolla saatettiin voimaan Eurooppa-tason puitesopimus etätyöstä. Sopimuksen tavoitteena on monipuolistaa työn organisointimahdollisuuksia tavalla, joka hyödyttää sekä työnantajia että työntekijöitä. Työnantajille etätyö tarjoaa tilaisuuden nykyaikaistaa työn organisointia. Työntekijöille se puolestaan antaa laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön sekä uudenlaisia mahdollisuuksia työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.
Työehtojen oltava samat kuin työpaikalla
Työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaan etätyö on aina vapaaehtoista. Työn tekemistä etätyönä voi ehdottaa joko työntekijä tai työnantaja, ja työsuhteen ehtojen on oltava samat kuin vastaavalla työpaikalla. Etätyö on myös aina peruutettavissa. Peruuttamisen jälkeen työsuhde jatkuu ennallaan. Niin etätyöstä on tehty turvallinen vaihtoehto, jossa vastoinkäymisillä tai katumisella ei ole dramaattisia seurauksia.
Etätyössä työnantajan velvollisuus on hankkia työvälineet ja huolehtia niistä. Työnantaja huolehtii myös tietoliikennejärjestelyistä, tietosuojasta ja muista järjestelyistä. Jos työntekijä käyttää omia työvälineitään, osapuolten on sovittava, miten työnantaja korvaa niiden käytön. Silloin on myös selvitettävä eri vaihtoehtojen verotuskohtelu. Samoin on selvitettävä mahdollisten matkakustannusten korvaaminen ja muut vastaavat menot, joita työntekijälle aiheutuu.
Etätyöntekijälle kuuluu myös normaali työterveyshuolto. Etätyön erityispiirteet on otettava huomioon esimerkiksi tilanteissa, joissa etätyön tekopaikka ja työnantajan järjestämä työterveyshuolto ovat eri paikkakunnilla.
Työmäärän ja suoritusstandardien tulee etätyössä olla samat kuin vastaavassa työssä työnantajan tiloissa työskentelevällä henkilöllä. Myös mahdollisuuksien osallistua koulutukseen on oltava samat riippumatta siitä, tekeekö etätyötä vai ei.
Ay-liike edistää etätyötä
Onnistuessaan etätyö tuo työntekijöille uusia vapauksia. Perinteisesti työnantajan isännänvallan eli direktio-oikeuden yksi osa on ollut työn valvonta ja johtaminen konkreettisesti työpaikalla. Etätyö tuo siihen uuden elementin, kun työntekijä ei olekaan silmien alla, vaan lähestyy työyhteisöään työn tuotosten kautta. Etätyö siis murentaa pieneltä osin työelämän jäykkyyttä: autoritaarisuutta ja jo vuosisatojen takaa periytyviä työnantajan isännänvallan kontrollimuotoja.
Laajimmillaan etätyön myönteiset vaikutukset voivat olla yhteiskuntapoliittisia, koska asuinpaikan voi valita vapaammin, kun työnteko on joko kokonaan tai osittain irti kiinteästä työpaikasta. Työmatkakulut ja ruuhkaisuus vähenevät, kun ihmisten sijasta liikkuu tieto verkoissa.
Ammattiyhdistysliike ja työnantajajärjestöt ovat sopineet etätyön edistämisestä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista tiedottamisesta. Etätyön käyttö voi hyvin laajeta jo sovitun pohjalta, mutta toivottavasti se tulee saamaan vielä uutta vauhtia tulevilla työehtosopimuskierroksilla, kun käytäntöjä konkretisoidaan alakohtaisesti työehtosopimuksissa.