Eläkeuudistus parantaa erityisesti nuorten ja pätkätyöläisten asemaa
Vuoden alusta voimaan tullut työeläkeuudistus parantaa erityisesti työpaikan vaihtajien, nuorten ja pätkätyöläisten asemaa. Myös pienten lasten vanhempien eläketurva paranee. Vanhuuseläkkeelle voi jatkossa jäädä joustavasti 63-68-vuotiaana.
Työeläkkeiden laskennassa otettiin käyttöön vuoden 2005 alusta uusi työntekijän ansioihin perustuva laskentamalli. Eläkkeen määrään eivät tästä eteenpäin enää vaikuta työsuhteiden pituus ja määrä, vaan eläke määräytyy ansaintavuosien ja palkan mukaan.
Eläkeuudistus ei ole takautuva, joten ennen vuotta 2005 ansaitut eläkkeen osat on laskettu vanhalla mallilla ja tiedot on talletettu eläkerekisteriin.
&#;8211 Nämä ”vanhat eläkkeet” lasketaan työntekijän jäädessä eläkkeelle yhteen vuodesta 2005 kertyneen eläketurvan kanssa. Kokonaan uusien sääntöjen mukainen työeläke lasketaan niille palkansaajille, jotka aloittavat työuransa vuonna 2005 tai sen jälkeen, selvittää SAK:n sosiaalipoliittinen sihteeri Kaija Kallinen.
Työeläkkeen karttumisen kynnysikä laski vuoden alusta 23 vuodesta 18 vuoteen, näin jokainen ansaittu euro 18 ikävuodesta lähtien kartuttaa tulevaa eläkettä. Kynnysiän lasku oli koko työuran ansioihin perustuvan laskentamallin ohella SAK:n keskeisiä tavoitteita, kun eläkeuudistuksesta muutama vuosi sitten neuvoteltiin.
Vuoden alusta eläketurva on karttunut vanhemmuuteen liittyvistä ansiosidonnaisista vapaista sekä kotihoidon tuen ajalta kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Eläkettä kertyy myös muiden ansiosidonnaisten etuuksien kuten työttömyys- ja sairauspäivärahojen ajalta. Myös tutkintoon johtava opiskelu kartuttaa jatkossa eläkettä.
Joustavasti eläkkeelle
Eläkeuudistuksen keskeisenä tavoitteena on nostaa suomalaisten eläkkeellejäämisikää nykyisestä. Tähän pyritään joustavan eläkeiän ja yli 63-vuotiaille maksettavan ns. kannustinkarttuman avulla. Työntekijän eläketurva karttuu 63 vuodesta eteenpäin 4,5 prosentilla vuodessa. Tätä ennen eläkettä karttuu alle 53-vuotiailla 1,5 prosenttia ja 53-62-vuotiailla 1,9 prosenttia vuodessa. Vastaavasti alle 53-vuotiaiden eläkemaksu on 4,6 prosenttia, mutta tätä vanhempien 5,8 prosenttia.
– Suuret ikäluokat kantavat korkeammilla maksuilla rahoitusvastuuta omista eläkkeistään, sanoo Kaija Kallinen.
Hän korostaa, että pelkästään eläkelakien muutosten avulla suomalaisten eläkeikä tuskin nousee, vaan työelämää on kehitettävä niin, että myös iäkkäiden osaamiselle löytyy käyttöä.
Kallinen huomauttaa, että SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä monet työskentelevät edelleen fyysisesti raskaissa töissä.
–Jotta tämän tyyppisissä töissä työskentelevillä olisi aidosti mahdollisuus jatkaa ja jaksaa työelämässä 63 ikävuoden jälkeen, työelämän on joustettava työntekijöiden hyväksi. Jos työllisyysasteen ja eläkkeellejäämisiän nostaminen koetaan tärkeäksi, on oltava valmius järjestää töitä ja työaikoja myös ikääntyvien jaksamiselle sopivaksi, Kallinen sanoo.
Työntekijä voi halutessaan lähteä eläkkeelle jo 62-vuotiaana, mutta hänen eläkkeensä jää pysyvästi pienemmäksi. 63-vuotiaaksi asti työskennellessä työntekijä saa ansaitsemansa eläkkeen ilman vähennyksiä.
Työeläkeuudistuksen myötä yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke poistuvat käytöstä asteittain. Yksilöllisen varhaiseläkkeen voi saada vain 1943 tai sitä aikaisemmin syntyneet. Työttömyyseläkkeen voivat saada ennen vuotta 1950 syntyneet. Tämän jälkeen syntyneillä työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki korvaavat työttömyyseläkkeen.
Lisätietoja työeläkeuudistuksesta: