Eläkeuudistus ei sorsi naisia
SAK:n keskeinen tavoite eläkeneuvotteluissa oli oikeudenmukaisuus ja se toteutuu uudistuksessa, sanoo SAK:n edunvalvontajohtaja Janne Metsämäki. Uudistus ei syrji naisia, kuten julkisuudessa on väitetty.
Entistä useampi työntekijä vaihtaa työpaikkaa moneen otteeseen uransa aikana. Pätkä- ja silpputyöt ovat lisääntyneet ja enää vain harva palkansaaja saavuttaa parhaat ansionsa työuran loppuvuosina. Nämä muutokset on huomioitu vuonna 2017 voimaan tulevassa uudessa työeläkejärjestelmässä.
Metsämäki tähdentää, että uudistuksessa eläkekarttumat paranevat kaikilla työntekijöillä. Myös Eläketurvakeskuksen (ETK) laskelmat osoittavat, ettei eläkeuudistus heikennä koulutettujen eikä naisten asemaa. Lisäksi työuraa pitkään jatkavilla säilyy merkittävä kannuste lykkäyskorotuksen avulla.
– Työelämän katkokset – muun muassa vanhempain- ja hoitovapaat – kerryttävät eläkettä entiseen tapaan, samoin opiskeluajat, Janne Metsämäki muistuttaa blogikirjoituksessaan.
SAK:n ekonomisti Ilkka Kaukoranta korostaa blogissaan, että toisin kuin julkisuudessa on väitetty, kolmikymppisenä työelämään siirtyvä akateemisen koulutuksen saanut kahden lapsen äiti ei joudu aloittamaan työuraansa eläkekuopasta.