Automekaanikko Arttu Jäppinen sai Työyhteisö-Hymyn hyvästä työkaveruudesta

Hymy-patsaita voi jakaa myös aikuisten kesken. Työyhteisö-Hymyn tarkoitus on kannustaa koko työyhteisöä rakentamaan hyvää ilmapiiriä työpaikalle.

Pian koulujen kevätjuhlissa jaetaan taas Hymy-patsaita tunnustuksena hyvästä toveruudesta.

Vuodesta 2016 lähtien myös työpaikoilla on jaettu tummanpuhuvia Työyhteisö-Hymyjä. Patsas voidaan myöntää ystävälliselle, avuliaalle ja rehdille työkaverille, samaan tapaan kuin alkuperäinenkin Hymy.

Yksi Työyhteisö-Hymyn saaneista on Imatralla Vp-huollossa työskentelevä automekaanikko Arttu Jäppinen, 25. Hymy yllätti Jäppisen täysin.

– Olimme viime keväänä työpaikan pihalla viettämässä eläkkeelle jääneen työkaverin läksiäisiä, kun pomomme Tiina Hämäläinen sanoi, että vielä on jotain muutakin kilisteltävää ja ojensi patsaan minulle. En osannut yhtään semmoista odottaa, Jäppinen muistelee.

Jäppisen saaman tunnustuksen tarina juontaa toissa vuoden pikkujouluihin, joissa Hymy-patsaat nousivat puheeksi. Jäppinen oli harmitellut, ettei aikoinaan ujona koululaisena patsasta saanut. Hän pohti myös, miksi patsaita ei voisi jakaa aikuisillekin.

Hämäläinen päätti ryhtyä toimeen ja selvittää, miten aina hyväntuuliselle ja auttavaiselle Jäppiselle saataisiin oma Hymy-patsas.

– Yllätyin, kun selvisi, että on olemassa myös Työyhteisö-Hymyjä. Tutustuimme kriteereihin, täytimme lomakkeen, jossa perustelimme, miksi Arttu ansaitsisi patsaan, Hämäläinen sanoo.

Taustalla tutkittua tietoa hyvästä työilmapiiristä

Työyhteisö-Hymy sai alkunsa 2010-luvun puolivälissä, kun Hymy-patsaita hallinnoivassa Kehittämiskeskus Opinkirjossa alettiin pohtia, että myös koulujen aikuisten kesken pitäisi edistää hyvää ilmapiiriä samaan tapaan kuin oppilaiden keskuudessa.

– Mietimme, että Hymy-patsas voisi sopia myös koulujen työyhteisöille. Pian idea laajeni koskemaan kaikkia työyhteisöjä. Samat periaatteet toimivat kaikkialla. Syntyi ajatus Työyhteisö-Hymystä, Opinkirjon toiminnanjohtaja Minna Riikka Järvinen sanoo.

Järvinen otti yhteyttä Työterveyslaitokseen, ja pian Opinkirjo sorvasi viiden työhyvinvointitutkijan kanssa Työ-Hymyn kriteereitä. Millaiset asiat tutkitusti luovat työyhteisössä hyvää ilmapiiriä, hyvinvointia ja avuliasta henkeä?

Kriteerien mukaan hyvä työkaveri toimii luotettavasti ja reilusti, tekee rakentavaa yhteistyötä kaikkien kanssa työn tavoitteiden saavuttamiseksi, noudattaa sovittuja sääntöjä, kohtelee työkavereita ystävällisesti, edistää työpaikan hyvää yhteishenkeä, ottaa muut huomioon ja antaa työrauhan.

– Ajatus on, että Hymyn saajan ei tarvitse olla loputtoman positiivinen jees-tyyppi, vaan hän uskaltaa ottaa myös puheeksi huomaamiaan epäkohtia ja puuttuu niihin. Hän auttaa muita, jos ehtii, ja osaa myös itse pyytää apua, jos ei osaa, tiedä, ehdi tai jaksa, Järvinen tähdentää.
Työyhteisö-Hymyn tarkoituksena on nostaa esiin hyvän työilmapiirin rakennuspalikoita.

Ihannetapauksessa työpaikalla käytäisiin yhdessä läpi Hymyn kriteereitä vaikkapa työhyvinvointipäivänä, jonka jälkeen otettaisiin tavoitteeksi toimia kriteerien mukaisesti esimerkiksi kuukauden tai kahden ajan. Tämän jälkeen voitaisiin äänestää suljetulla lippuäänestyksellä Työyhteisö-Hymyn saajaa.

– Olisi hyvä, että patsaan saajasta äänestettäisiin samaan tapaan kuin koulussa. Ajatuksena on, että patsas olisi nimenomaan tunnustus koko työyhteisöltä. Tutkimusten mukaan työkavereilta saatu positiivinen palaute on merkityksellisempää kuin esihenkilön kiitos, Minna Riikka Järvinen sanoo.

Todellisuudessa Hymyn jako ei välttämättä mene Opinkirjon hahmotteleman ihannetapauksen mukaan, vaan patsas voidaan ojentaa vaikkapa eläkkeelle jäävälle työpaikan tsempparille.

Suomalaiset ovat sisäistäneet Hymy-patsaan arvomaailman hyvin, sillä kouluissa patsaita on jaettu kohta jo yli 70 vuoden ajan.

Alkuperäisen Hymy-patsaan juuret työelämässä

Myös alkuperäisen Hymy-patsaan juuret ovat työelämässä: Patsaan veistäjä Heikki Nieminen sai 1950-luvulla äkäistä palvelua kahvila Brondassa Helsingissä. Hän mietti, että mieluummin maksaisi hymyssä suin tehdystä asiakaspalvelusta ja piirsi kohtelustaan suivaantuneena kahvilan kuitin taakse hymyilevän pojan hahmon.

Piirroksen pohjalta syntyi myöhemmin Hymy-patsas, jota alettiin jakaa kouluissa tunnustuksena hyvästä toveruudesta vuonna 1954. Vuotta myöhemmin Hymy-poika sai rinnalleen Hymy-tytön. Vuonna 2022 kuvanveistäjä Jarmo Vellonen loi vielä kolmannen sukupuolineutraalin Hymy-patsaan.

Työyhteisö-Hymy on valettu samanlaisella muotilla kuin alkuperäinen poikaa kuvaava Hymy-patsas. Sen pinta on tumman harmaa, ei valkoinen kuten kouluissa jaettavissa Hymyissä.

– Ajatus on, että Työ-Hymy on kuin Jussi- tai Emma-patsas. Siitä ei aikuisille tarvitse olla erilaisia versioita, Minna Riikka Järvinen sanoo.

Positiivinen ja kollegoita jeesaava työkaveri

Imatralla Vp-huollossa työkaverit ajattelevat, että Työyhteisö-Hymy meni oikeaan osoitteeseen.

Tiina Hämäläinen kuvailee Arttu Jäppistä aina positiiviseksi, kollegoita jeesaavaksi työkaveriksi, jolla on pilke silmäkulmassa. Jäppinen itse arvelee saaneensa patsaan rauhallisuutensa vuoksi.

– Minulla on lehmän hermot. En suutu mistään. Eikä minulla oikeastaan ole huonoja päiviä. Välillä voi keljuttaa, mutta ei se mitään auta, että on nuppi otsassa koko ajan. Kannattaa huumorilla ottaa, kaikilla on sillä tavalla mukavampaa, Jäppinen pohtii.

Nyt patsas komeilee hyllyssä Jäppisen olohuoneessa. Hän ajattelee, että patsas on tunnustus ja kiitos työkavereilta. Jotain tekee oikein, kun patsaan saa.

Tiina Hämäläinen puolestaan uskoo, että patsaan jakaminen kannustaa koko työyhteisöä ja kiinnittää huomion hyvän ilmapiirin merkitykseen. Kiitos ja tunnustus on paikallaan myös aikuisten maailmassa.

– Meillä on toki jo ilman patsaan jakoakin ollut töissä lupsakka meininki, Hämäläinen kiittelee.

Anu Vallinkoski