Ammattiliiton jäsenyys tuo turvaa kriisissä – ”Lomautus on monelle shokki”

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt ratkovat yhdessä, miten pelastaa työpaikkoja.  Ammattiliitot taas tuovat tukea ja turvaa lomautetuille.
07.04. 07:00
SAK
Lomautus herättää huolta toimeentulosta ja mahdollisesta irtisanomisesta. Kuva iStock.

Koronaepidemia on hiljentänyt valtavan määrän työpaikkoja, mutta monen ammattiliiton väelle riittää töitä liiankin kanssa.

Neuvontapuhelimet pirisevät, ja työttömyyskassoihin tulvii hakemuksia. Soittokierros ammattiliittojen järjestöpäälliköille paljastaa, että koronakriisi on tuonut myös monille liitoille uusia jäsenhakemuksia.

– Oman ja läheisten terveyden lisäksi ihmisiä huolettaa tietysti oma toimeentulo. Liittojen neuvontapuhelimiin soittavat kyselevät, mitä pitää tehdä, jos tai kun saa käteensä lomautuslapun. Mitä lippusia ja lappusia pitää täyttää, SAK:n järjestöpäällikkö Eija Harjula kertoo. 

Eija Harjula.

Neuvo on kaikille tässä tilanteessa sama: Ilmoittaudu TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Siitä työttömyystuen hakuprosessi lähtee liikkeelle.

Harjulan mukaan lomautus on monelle shokki. Paitsi neuvoja soittajat kaipaavat usein myös henkistä tukea ja olkapäätä, kuuntelijaa, jolle purkaa huoliaan.

– Yksin ei nyt kukaan pärjää, eikä tarvitsekaan, Harjula summaa.

Ammattiliitto on paljon muutakin kuin työttömyyskassa

Eija Harjulan mukaan koronakriisin synnyttämässä poikkeustilanteessa ammattiliittojen merkitys konkretisoituu entisestään. Moni aiemmin liittoon kuulumaton tekee jäsenhakemuksen.

– Sen lisäksi, että ammattiliittojen työttömyyskassat ovat työttömyysturvan maksajia, ammattiyhdistysliike on myös järjestelmän kehittäjä ja edunvalvoja. Me olemme aina olleet osa sovittelevaa ja neuvottelevaa yhteiskuntaa, niin nytkin.

Harjula viittaa koronakriisipakettiin, jossa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja palkansaajien keskusjärjestöt, SAK mukaan lukien, neuvottelivat esityksen poikkeusajan määräaikaisesta lainsäädännöstä. Sen tarkoituksena on helpottaa sekä taloudellisissa vaikeuksissa olevien yritysten että työntekijöiden tilannetta.

Osa määräaikaisista lakimuutoksista tuli voimaan jo huhtikuun alussa. Muutokset mahdollistavat työnantajille työntekijöiden lomauttamisen vain viiden päivän varoajalla.

Lomautusoikeus koskee nyt myös määräaikaisia työntekijöitä.

Lomautettujen työntekijöiden asemaa taas esitetään parannettavaksi siten, että työttömyysturvan karenssipäivät poistuisivat, eikä lomautusaika söisi työttömyysturvan enimmäisaikaa. Nämä esitykset ovat etenemässä eduskunnan käsittelyyn. 

– Työpaikkoja pelastavat määräaikaiset lakimuutokset eivät olisi mahdollisia ilman ammattiyhdistysliikettä. Kriisipaketti eli niin anottu maaliskuun kihlaus on osoitus siitä, että kun tarvetta poikkeustoimille on, valmiutta ay-liikkeeltä kyllä löytyy, Harjula sanoo.

Hän huomauttaa, että pelkät työttömyyskassat eivät tee samanlaista yhteiskunnallista työtä tai osallistu lainsäädännön kehittämiseen samalla tavalla kuin ammattiyhdistysliike.

Mitä enemmän jäseniä, sen enemmän sananvaltaa

Eija Harjula tähdentää, että ammattiyhdistysliikkeen voima perustuu suuriin jäsenmääriin.
– Jokaisen liiton taustalla on valtava määrä jäseniä, jotka ovat sitä mieltä, että liitto on oikea porukka tekemään heidän puolestaan työtä ja ajamaan heidän asiaansa.
Mitä enemmän väkeä sen enemmän sananvaltaa.

Anu Vallinkoski
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.