Aluevaalit lähestyvät, mutta mistä niissä äänestetään?

Sote-uudistus ja aluevaalit tuntuvat monesta kaukaisilta ja vierailta. Kyse on kuitenkin arkisista palveluista – neuvolasta vanhustenhoivaan. Aluevaaleissa äänestämällä voi vaikuttaa omaan arkeensa.
02.11. 07:35
SAK
Neuvolat kuuluvat palveluihin, jotka siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille. Kuva Lehtikuva Heikki Moilanen.

Aluevaalit ovat vuosikausia väännetyn sote-uudistuksen kruunu. Vaalit todistavat, että viimein se sote tulee. Vaaleissa kansalaiset pääsevät valitsemaan, ketkä päättävät siitä, miten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi käytännössä hoidetaan omalla kotiseudulla.

 – Uudet aluevaltuutetut ovat paljon vartijoina. Olemme nyt ihan uuden edessä ja ilmassa on paljon kysymysmerkkejä. Miten sote kullakin alueella toteutetaan? Tätä mietintää ei samassa mitassa tehdä toistamiseen. Tästä syystä on erityisen tärkeää, että aluevaltuustoihin saadaan nyt hyviä valtuutettuja, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi sanoo.

Aluevaaleissa valitaan jäsenet 21 hyvinvointialueen aluevaltuustoihin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Helsingissä vaaleja ei järjestetä.

Aluevaltuustot ovat hyvinvointialueiden ylin päättävä elin samaan tapaan kuin kunnanvaltuustot ovat ylimpiä päättäviä elimiä kunnissa. Valtuustojen työ painottuu alussa suunnitteluun. Valtuusto vetää hyvinvointialueen toiminnan ja palveluiden järjestämisen suuria linjoja.

Viisi tärkeää päivämäärää

  1. Ehdokasasettelu päättyy 14. joulukuuta 2021.
  2. Ennakkoäänestys alkaa 12. tammikuuta 2022. 
  3. Varsinainen vaalipäivä on 23. tammikuuta 2022. 
  4. Aluevaltuustot aloittavat työnsä 1. maaliskuuta 2022.
  5. Sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastustoimi siirtyvät kuntien vastuulta hyvinvointialueille 1. tammikuuta 2023.

Miksi kannatta vaikuttaa?

SAK:n järjestöpäällikön Eija Harjulan mukaan aluevaaleissa on nyt tuhannen taalan paikka vaikuttaa siihen, miten veroeurot käytetään ja liikkeenluovutus hoidetaan. Vaikuttaa voi äänestämällä, asettumalla ehdolle tai menemällä mukaan hyvänä pitämänsä ehdokkaan tukiryhmään. 

Eija Harjula.

– Sote-uudistus ei ole mitään rakettitiedettä, vaikka se mutkikkaalta kuulostaakin. Pohjimmiltaan kyse on arkisista palveluista, joista etenkin SAK:laisilla aloilla työskentelevillä on kokemusta.

– Mitä tarkoittaa, jos hammashoitoon on pitkät jonot tai jos terveysasema siirtyy kauemmas? Melko harvalla SAK:laisella palkansaajalla on mahdollisuutta käyttää yksityisen sektorin palveluita, joten toimivat, laadukkaat ja helposti saavutettavat julkiset palvelut ovat ihmisille todella tärkeitä, Eija Harjula huomauttaa.

Sote-uudistus on Suomen historian suurin liikkeenluovutus, kun lähes 200 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen ammattilaista saa uuden työnantajan.
Samalla, kun sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille, siirtyy työntekijöiden ohella myös paljon rahaa. Viime vuonna sote-palveluiden ja pelastustoimen budjetti oli noin 20 miljardia euroa, eli noin 3 600 euroa jokaista suomalaista kohti.

Eija Harjula tähdentää, että aluevaltuustoihin tarvitaan myös tekijöiden ääntä – sosiaali- ja terveysalan sekä pelastustoimen ammattilaisten asiantuntemusta.

– Ymmärrän kyllä, että ihmisillä voi olla vaaliväsymystä. Näissäkin vaaleissa pätee kuitenkin se, että vain äänestämällä ja osallistumalla voi vaikuttaa, Harjula tähdentää.

Mikä muuttuu?

Mikä sitten muuttuu vuoden 2023 alussa, kun hyvinvointialueet aloittavat toimintansa?

– Ei välttämättä heti kovinkaan paljon. Esimerkiksi terveysasemien määrä ja sijainti voivat muuttua ja sähköisiä palveluita saattaa olla nykyistä enemmän käytössä. Samoin henkilöstön liikkuvuus saattaa lisääntyä, SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi arvioi.

Riitta Työläjärvi.

Hän toivoo, että sote-uudistusta alueilla tehtäessä pohdittaisiin uudenlaisia työn tekemisen ja palveluiden toteuttamisen tapoja. Esimerkiksi palveluiden liikkuvuutta ja etäyhteyksien käyttöä voitaisiin lisätä.

– Toivon mukaan eri ammattilaisten vahvuuksia hyödynnetään vastaisuudessa nykyistä paremmin. Nyt puhe on aika lääkärikeskeistä. Kysytään, miten nopeasti pääsee lääkärin vastaanotolle, vaikka joku toinen ammattilainen voisi hoitaa homman yhtä hyvin, Työläjärvi visioi.

Henkilöstön kannalta uudistuksessa on mahdollisuudet sekä entistä parempaan että entistä huonompaan. 

– Muutosvaihe on jo itsessään kuormittava. Siirtymävaiheessa vakaan ja turvallisen ilmapiirin luominen on tärkeää. Henkilöstön pitää päästä mukaan miettimään palveluiden toteuttamista. Monelle työnantajan vaihtuminen voi tietää myös entistä pidempää työmatkaa. Toisaalta uudistus voi myös mahdollistaa ammatillisen kehittymisen ja paremmat jatkokoulutusmahdollisuudet, Työläjärvi pohtii.

Miksi sote tehdään?

Sote-uudistusta on puuhattu vuosikausia. Uudistuksen tekeminen on ollut vaikeaa, sillä poliittiset puolueet ovat olleet erimielisiä siitä, miten se pitäisi käytännössä toteuttaa. Samaan aikaan kaikki tuntuvat kuitenkin olevan yksimielisiä siitä, että uudistus tarvitaan.

– Uudistus tehdään, koska kunnilla on liian kapeat hartiat näin vaativien ja kalliiden palveluiden järjestämiseen. Tarvitsemme isompia ja vahvempia alueita. Tavoitteena on, että kaikille suomalaisille on tarjolla laadukkaat ja oikea-aikaiset, yhdenvertaiset peruspalvelut. Nyt vaihtelu on ollut suurta kunnasta toiseen, Riitta Työläjärvi selittää.

Uudistukselle on myös taloudelliset perusteet. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksissa on suuria nousupaineita, kun väestö ikääntyy ja hoidot kallistuvat. Palveluja järkeistämällä on tarkoitus hillitä kustannusten nousua.

Näin työnjako muuttuu

  1. Jatkossa on 21 hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki. Ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä.
  2. Kunnille jäävät ennaltaehkäisevät toimet ja velvollisuus huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. 
  3. Yhteistyöalueita on 5. Ne huolehtivat esimerkiksi vaativista erikoissairaanhoidon palveluista.
  4. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS huolehtii oman alueensa erikoissairaanhoidosta ja valtakunnallisesti erittäin vaativasta erikoissairaanhoidosta kuten elinsiirroista. 
  5. Valtio huolehtii hyvinvointialueiden rahoituksesta, antaa strategista ohjausta ja seuraa toimeenpanoa.
  6. Yksityinen sektori ja kansalaisjärjestöt täydentävät julkista palvelua. 

 

Anu Vallinkoski

Lue myös kahden aluevaaleissa ehdolla olevan haastattelut
 

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Tilaa tuoreimmat uutisemme sähköpostiisi

Kieli

Näin tietojasi käytetään

Lähettämällä lomakkeen hyväksyt tietojesi käytön kuvauksen mukaisesti.