
Sahalla
Aikuiskoulutuksen etuuksia ehdotetaan korotettavaksi
Työmarkkinajärjestöt esittävät, että koulutusrahaston maksamia aikuiskoulutuksen etuuksia kuten aikuiskoulutustukea parannetaan. Aikuiskoulutuksen tukia selvittävästä kaksikantaisesta työryhmästä sovittiin raamisopimuksessa.
– Työuran aikana monet joutuvat suuntautumaan uusiin tehtäviin ja kenties vaihtamaan ammattiakin useita kertoja. Siksi on tärkeää, että aikuiskoulutustuen kesto on riittävän pitkä, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Markku Liljeström. Hän edusti SAK:ta työryhmässä.
Aikuiskoulutustukea voi saada omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen, kun jää palkattomalle opintovapaalle vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai lyhyemmiksi opintojaksoiksi, jotka kestävät vähintään 43 päivää. Järjestöt esittävät, että aikuiskoulutustuen enimmäisketoaikaa pidennetään kuukaudella 19 kuukauteen. Enimmäiskestoaika koskee koko työuraa.
Aikuiskoulutustukea parannettiin edellisen kerran muutama vuosi sitten, jolloin hakijoiden määrä lähti voimakkaaseen kasvuun.
Soviteltuun tukeen ja ammattitutkintostipendiin ehdotetaan korotuksia
Aikuiskoulutustukea maksetaan soviteltuna, jos opintovapaa- aika ei ole kokonaan palkatonta tai opiskelu on osa-aikaista tai jaksottaista. Työryhmä ehdottaa, että sovitellun tuen laskennassa käytettyä ansiorajaa korotettaisiin nykyisestä 127 eurosta 250 euroon. Sovitellussa tuessa täysimääräisestä aikuiskoulutustuesta vähennetään 80 % tulosta, joka ylittää ansiorajan.
Ammattitutkintostipendin työryhmä ehdottaa korotettavaksi 366 eurosta 450 euroon niiden osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa ja jotka siten suorittavat ensimmäistä tutkintoaan. Liljeström toivoo, että stipendin korottaminen kannustaa erityisesti vähiten koulutusta saaneita opiskelemaan.
Työryhmän ehdotukset edellyttävät lakimuutoksia, joten asian valmistelua jatketaan kolmikantaisesti. Työryhmä esittää, että muutokset tulevat voimaan 1.8.2013.
Tietoa aikuiskoulutuksen etuuksista löytyy osoitteesta www.koulutusrahasto.fi.