Yhteistyö ammattiliittojen kanssa vähentää yritysten maineriskejä
Yritysten globaaleissa hankintaketjuissa voi piillä merkittäviä maineriskejä. Yrityksen brändi voi vahingoittua, mikäli yrityksen alihankkijatehtaissa ilmenee lapsi- ja pakkotyötä, työolorikkomuksia tai muita ihmisoikeusloukkauksia. Ongelmat piilottelevat usein globaaleissa monimutkaisissa hankintaverkostoissa, eivätkä yritysten omissa toiminnoissa.
Yhteiskuntavastuuraportointi on monille yrityksille tärkein keino viestiä, miten ne hallitsevat globaaleja riskejä. Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) mukaan raportit korostavat yleensä vahvasti ympäristöasioita samalla, kun ihmisoikeustoimista raportoidaan vähemmän. Myös ammattiliitot ja niiden kanssa tehtävä yhteistyö jää usein mainitsematta.
Samankaltaisiin johtopäätelmiin tulin tutkiessani Ihmisoikeudet avoimemmin mukaan yhteiskuntavastuuraportteihin -selvitystä varten kuuden valtion sijoitusyhtiö Solidium osittain omistaman yrityksen yhteiskuntavastuuraportteja. Selvityksessä olivat mukana Stora Enso, SSAB ja Telia sekä Outokumpu, Metso ja Kemira.
Tutkitut yritykset tarkastelevat kyllä raporteissaan ihmisoikeuksia ja hankintaketjujen vastuullisuutta, mutta niistä raportointia voisi kehittää vielä avoimempaan ja konkreettisempaan suuntaan. Erityisesti hankintaketjujen rakenteesta olisi mielenkiintoista saada lisää tietoa. Myös Solidium on todennut vuosikertomuksessaan 2016, että suurimman osan sen osittaisessa omistuksessa olevista yrityksistä tulisi kehittää vastuullisuuttaan etenkin hankintaketjujen osalta, sillä niissä riskit voivat jopa nousta.
Järjestäytymistä tuettava kaikissa maissa
Yhteistyö ammattiliittojen kanssa ja työntekijöiden järjestäytymisvapauden tukeminen ovat yritykselle tehokkaita keinoja kehittää hankintaketjujen vastuullisuutta. Yritysten tulisi tukea työntekijöiden järjestäytymisvapautta myös niissä maissa, jotka eivät kunnioita tällä hetkellä ay-oikeuksia.
Vuoden parhaasta yritysvastuuraportistaan palkittu Stora Enso kertoo perustaneensa työntekijäneuvostoja Kiinaan ja Laosiin, jotka rajoittavat työntekijöiden järjestäytymistä. Thaimaassa oikeustaisteluun joutunut ihmisoikeustutkija Andy Hall on todennut SASK:n artikkelissa että ihmisoikeuskysymysten ratkaisuun tarvitaan nimenomaan ammattiliittoja, eli toisin sanoen voimaantuneita työntekijöitä ja heidän ruohonjuuritason toimintaansa.
Kansainvälisiä sopimuksia ammattiliittojen kanssa
Yritykset voivat voimaannuttaa riskimaan ammattiliittoja esimerkiksi kansainvälisillä puite- eli raamisopimuksilla, jotka kansainväliset ammattiliitot ja monikansalliset yritykset solmivat yhdessä. Näin ovat tehneet monet menestyneet ruotsalaisyritykset, kuten IKEA ja H&M. Mikään suomalaisyritys ei ole toistaiseksi sopinut tällaisia puitesopimuksia.
Puitesopimuksiin sisältyy Kansainvälisen työjärjestön ILO:n yleissopimukset, jotka antavat sopimuksiin kansainvälisoikeudellista vipuvartta. Sopimusten myötä myös kansainväliset ammattiliitot ovat mukana vastuullisuustoimissa sekä paikallisesti että globaalisti yritysten itsensä, auditointiyritysten ja hajanaisten kansalaisjärjestöjen lisäksi. SASKin Jukka Pääkkönen neuvoo kansainvälisiä ammattiliittoja kouluttamaan työntekijöitä ja heidän paikallisia edustajiaan.
Usein suomalaisista pörssiyrityksistä sanotaan, että ne ovat vastuullisuuden suunnannäyttäjiä, joiden tulisi kertoa saavutuksistaan ja hyvistä vaikutuksistaan enemmän. Toivoisin, että ne näyttäisivät muille yrityksille mallia myös kansainvälisten puitesopimusten solmijana. Ei olisi lainkaan huono, jos suunnannäyttäjät olisivat nimenomaan Solidiumin salkusta löytyviä kansallisesti merkittäviä yrityksiä.
Alli Tiensuu, YTK, SAK:n korkeakouluharjoittelija syksyllä 2016
