Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen on suunnattava lisää työaikaa ja resursseja

Blogi 10.11.2019 08:00 Rasinaho Kirsi
Koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija Kirsi Rasinahon kasvokuva

Uusi ammatillista koulutusta koskeva laki astui voimaan 2018. Siinä ei enää erotella nuorille ja aikuisille suunnattua koulutusta. Ammatillisen koulutuksen uudistamisen keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista ja näin lisätä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. 

Sekä OAJ:n opettajien kokemuksia koskevan selvityksen että SAK:n luottamushenkilökyselyn mukaan työelämäyhteistyön kehittäminen on monessa oppilaitoksessa vielä alkumetreillä. Työpaikoilla ammatillisen koulutuksen uudistus tunnetaan edelleen heikosti. 

Koulutussopimuksella tai oppisopimuksella opiskelevalle on nykysäädösten mukaan nimettävä sekä opettaja että työpaikkaohjaaja. OAJ:n ja SAK:n selvitysten mukaan kuitenkin vain noin puolessa työpaikoista on nimetty työpaikkaohjaaja. Lisäksi työpaikkaohjaajien arviointiosaamisessa on puutteita ja vain pieni osa heistä saa riittävästi koulutusta.

Työpaikat ja työntekijät toivovat enemmän yhteistyötä oppilaitosten kanssa työpaikalla tapahtuvan oppimisen järjestelyiden sekä opiskelijoiden ohjauksen ja arvioinnin osalta. Työpaikoilla toivotaan myös selkeämpää vastuunjakoa.

Vastaavasti reilusti yli puolet opettajista kokee, ettei heillä ole riittävästi aikaa keskustella työpaikalla järjestettävästä koulutuksesta työpaikkaohjaajien kanssa. Niin ikään yli puolet näkee, etteivät he pysty käymään riittävän usein työpaikalla ohjaamassa opiskelijaa.

Myös työpaikkaohjaajien arjessa näkyy työajan ja resurssien puute. Työpaikkaohjausta tehdään usein oman työn ohella ilman erillistä korvausta.

Työpaikkaohjaajat tarvitsevat lisää koulutusta ja koulutuksella on oltava valtakunnalliset kriteerit. Sekä opettajille että työpaikkaohjaajille on varattava riittävästi työaikaa ja resursseja työpaikalla tapahtuvan oppimisen toteuttamiseen.

Ohjaukseen panostaminen on ensiarvoisen tärkeää. Positiivinen kokemus työelämästä lisää opiskelijan opiskelumotivaatiota ja edistää ammattiylpeyttä. Myönteisten kokemusten ja viestien kautta myös ammatillisen koulutuksen vetovoima lisääntyy.

Tuovi Manninen
erityisasiantuntija, Opetusalan Ammattijärjestö OAJ

Kirsi Rasinaho
koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran Helsingin Sanomissa 7.11.2019