Pidetään huolta terveydestä ja työkyvystä

Blogi 06.05. 07:15 Haring Kari
SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring

Kaiken koronauutisoinnin keskellä on tarvetta muistuttaa, että muitakin sairauksia on hoidettava ja työkyvystä on pidettävä huolta. Tällä hetkellä virustartunnan sijaan muut epidemiaan liittyvät tekijät voivat vaarantaa merkittävästi työntekijöiden terveyden ja työkyvyn.

Osalla työntekijöistä ovat edessä lomautukset ja irtisanomiset, kun taas osalla työmäärä kasvaa merkittävästi. Sekä työttömien että ylityöllistettyjen kohdalla on selkeä riski työkyvyn heikkenemisestä. Herää kysymys, tulevatko olemassa olevat tai esille nousevat terveys- ja työkykyongelmat hoidetuksi.

Olemassa olevia työkyvyn kannalta merkittäviä sairauksia jää nyt hoitamatta ja tutkimatta, ja myös kuntoutustoiminta on monelta osin pysähdyksissä. Kuten Suomen Lääkärilehdessä aiemmin todettiin: ”Hinta voi olla kallis, kun muu hoito väistyy koronaepidemiassa”. Perussairauksien hoitoa ja kuntoutusta ei saisi laiminlyödä koronaepidemian vuoksi, sillä muuten nämä hoitamatta jääneet sairaudet tulevat vastaan myöhemmin entistä hankalampina ja vaikeammin hoidettavina. 

Koronaepidemia ja siitä uutisointi ovat myös omiaan luomaan ahdistusta ja pelkoa, ja tilanteen aiheuttama epävarmuus heikentää jatkuessaan työkykyä. Monen on vaikea hahmottaa, mitä koronaepidemia merkitsee itselle, läheisille tai työyhteisölle. Osa meistä ahdistuu sosiaalisesta eristäytymisestä, kun sosiaaliset suhteet vähenevät. Osa voi kantaa huolta taloudellisesta toimeentulosta ja osa pelkää sairastumista. Ahdistukseen ja pahaan oloon voi tarvita terveydenhuollon apua, mutta moni miettii, uskaltaako tartunnan pelossa hakeutua avun piiriin. 

Yleisesti voi sanoa, että hoitoon voi hakeutua turvallisin mielin. Tällä hetkellä tiedetään, että vastaanottojen määrä niin terveyskeskuksissa kuin työterveyshuoltoyksiköissä on vähentynyt. Samoin erikoissairaanhoidossa toimenpiteitä on siirretty myöhäisempään ajankohtaan. Olisi tärkeää, että työterveyshuollon kattavat sairaanhoitopalvelut olisivat työntekijöiden käytettävissä niin työssä ollessa kuin lomautuksen aikana, ellei julkinen terveydenhuolto pysty palveluja tarjoamaan. Työterveyshuollon järjestäminen on työnantajien vastuulla ja tässä asiassa toivoisi työnantajien katsovan koronakriisin yli. Terveyspalvelujen tuottajilla on puolestaan vastuu vastaanottojen ja hoitopaikkojen tarjonnasta.

Tarpeelliset kontrollikäynnit ja tutkimukset pitäisi tehdä ajallaan sairauksien hoitamiseksi. Se edellyttää, että hoitoon hakeudutaan ja että sairaanhoitopalveluja on myös saatavilla. Työntekijöiden ja kansalaisten terveydestä ja työkyvystä on pidettävä huolta myös koronakriisin aikana.