Osaatko sanoittaa osaamisesi?

Blogi 06.09. 08:48 Laakkonen Mikko
Mikko Laakkonen

Missä minä olen hyvä? Mitä osaan tehdä ja missä auttaa työkaveriani? Millainen työntekijä olen?

Vastaaminen näihin kysymyksiin voi olla yllättävän vaikeaa. Todennäköisesti et ole ainoa, jolle vastaaminen ei tule kuin apteekin hyllyltä, sillä oman osaamisen sanoittaminen ei todellakaan ole helppoa.

Sanoittamisen vaikeus ei tarkoita, ettemmekö osaisi asioita. Taitomme voivat olla vain jo niin huippuluokkaa, että selkärangasta kumpuava osaaminen on lähes tiedostamatonta. Ikävä kyllä esimiehet, työkaverit tai potentiaaliset työnantajat eivät ole meedioita, joten jotain osaamista kuvaavaa olisi hyvä saada aika ajoin saada kehitettyä.

SAK:n Mistä löytyisi hyvä työnantaja? -selvitys paljasti, että työnhausta on tullut monin paikoin liian vaikeaa. Työpaikkailmoitukset voivat olla vaikeatulkintaisia siitä, millaista osaamista työtehtävässä tarvitaan ja millainen ihminen tarkalleen on haussa.

Hiki nousee otsalle siinä vaiheessa, kun osaamisen kuvaaminen alkaa muistuttaa viiniopasta.

Vielä vaikeammaksi kaikki muuttuu, kun pitäisi kuvata vähemmän konkreettisia taitoja, kuten motivaatiota, sosiaalisia lahjakkuutta ja luonteenpiirteitä. Hiki nousee otsalle siinä vaiheessa, kun osaamisen kuvaaminen alkaa muistuttaa viiniopasta: Olen herkän hedelmäinen, hieman paahteinen, sopivasti kirpeä. Apua!

Kun työnhaku alkaa muistuttaa enemmän runoutta kuin asiaproosaa, on riskinä, että se, mitä haetaan, ei kohtaa sitä, mitä tarvitaan. Kun kirjoittaminen ei ole ominta osaamista, oman luonteen ruotiminen tuntuu oudolta, tai vaikka kun hakuvideon kuvaaminen ei onnistu, jää haku tekemättä, vaikka osaamista itse työtehtävään olisi. Sanottamalla tarkemmin, mitä ominaisuuksia työn tekemiseen todella tarvitaan ja miten rekry toteutetaan, saadaan useampi ammattilainen innostumaan hakemisesta.

Toki myös työntekijät voivat parantaa oman osaamistaan osaamisensa ilmaisussa, sillä sitä tarvitaan muutenkin kuin uutta työtä hakiessa. Työpaikat ja työtehtävät ovat muutoksessa, ja silloin on tärkeää tietää, mihin kukakin pystyy ja miten haluaa kehittää osaamistaan.

Työpaikalla tarvitaan kaikille osapuolille lisää ohjausta ja tukea osaamisen sanoittamiseen. Osansa voivat tehdä työpaikan ja henkilöstön lisäksi esimerkiksi koulutuksen järjestäjät, liitot ja ammattiosastot, järjestöt, työ- ja elinkeinohallinto sekä kunnat.

Tärkeää on se, että työpaikka toimii ohjausympäristönä. Työnantajien on avattava ovensa ohjaukselle esimerkiksi osaamiskartoitusten ja uraohjauksen avulla. Ikävintä lahjakkuuden tuhlausta on se, että lahjoja ei edes huomata. Välillä näin voi käydä osaajalle itselleenkin. Työelämän yhteistyöllä pystymme tämänkin haasteen päihittämään.

Viikolla 36 vietetään Osaaminen näkyviin -viikkoa. Lue lisää viikosta Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen sivuilla.