Hyvä paha kotihoidon tuki

Blogi 03.02. 09:30 Glantz Tuuli
SAK:n sosiaalipoliittinen asiantuntija Tuuli Glantz

Kotihoidon tuen ongelmakohdat nousivat taas pintaan tammikuun alussa, kun julkisuuteen vuoti työ- ja elinkeinoministeriön asettaman riippumattoman tutkijaryhmän aikeet ehdottaa maan hallitukselle kotihoidon tuen poistamista kokonaan. Kotihoidon tuen uudistaminen oli kuitenkin päätetty jo hallitusohjelmaneuvotteluissa jättää keskustan vaatimuksesta tekemättä.

Vuodetun ehdotuksen mukaan tutkijatyöryhmä suosittaa etuuden poistoa kokonaan, jotta työllisyystilannetta saadaan kohennettua. Keskusta taas puolustaa nykyisen kaltaista kotihoidon tukea perheiden valinnanvapaudella. Näiden kahden ääripään väliin jää paljon tilaa kotihoidon tuen uudistamisen vaihtoehdoille, vaikka tällä hallituskaudella uudistusta tuskin tapahtuukaan.

Kelan tilastojen mukaan (pdf) kotihoidon tuen saajista yli 90 prosenttia vuonna 2019 oli naisia. Kotihoidon tuen ajalta maksettava tuki on hieman yli 340 euroa kuukaudessa ja siitä kertyy eläkettä vajaan 770 euron perusteella. Lisäksi jotkut kunnat maksavat kuntalisää, joka on keskimäärin 171 euroa kuukaudessa. Koska valtaosa tuen käyttäjistä on naisia, sillä on suora vaikutus naisten eläkekertymään. Tilastojen mukaan naisten työeläke on 69 prosenttia miesten eläkkeestä.

Pidemmät kotihoidon tuen jaksot ovat yleisempiä maaseutumaisissa ja pienissä kunnissa, lyhemmät jaksot kaupungeissa. Tavallisimpia syitä pitkille kotihoidon tuen jaksoille ovat työllistymisen hankaluus sekä päiväkotipaikan saatavuus tai laatu.

Kotihoidon tukea käytetään useimmiten kuitenkin paikkaamaan ansiosidonnaisten perhevapaiden päättymisen ja lapsen varhaiskasvatukseen siirtymisen välistä aikaa. Niissä kunnissa, joissa maksetaan kuntalisää, äidit hoitavat lastaan pidempään kotona. Jos ja kun kotihoidon tukea uudistetaan, on samalla tarkasteltava varhaiskasvatuspalvelujen saatavuutta, laatua ja resursseja. Hyvän ja laadukkaan varhaiskasvatuksen puute ei saa estää perheiden valinnanmahdollisuuksia. Samalla olisi syytä arvioida kuntalisän tulevaisuutta, koska se vaikuttaa hoitojakson pituuteen niin työssäkäyvillä kuin työttömillä äideillä.

Sen sijaan, että kotihoidon tuki lakkautettaisiin kokonaan, tulisi etsiä ratkaisuja kehittää sitä vastaamaan nykyajan tarpeita.

Keskustelu kotihoidon tuesta pyörii usein varhaiskasvatuksen, kotihoidon, naisten työmarkkina-aseman, työllisyysasteen ja perheiden valinnanvapauden ympärillä. Kotihoidon tuki jakaa mielipiteitä, mutta yksi asia mielestäni on selvää: tukea tarvitaan edelleen edes jonkin aikaa, koska valtaosa perheistä ei halua laittaa lasta varhaiskasvatukseen alle 1,5-vuotiaana. Nykyiset ansiosidonnaiset vanhempainvapaat riittävät täysimääräisinä siihen saakka, kun lapsi on vajaa vuoden ikäinen.

Kotihoidon tuki kaipaa eittämättä remonttia. Monesti kultainen keskitie on kuitenkin turvallisin reitti kulkea. Sen sijaan, että kotihoidon tuki lakkautettaisiin kokonaan, tulisi etsiä ratkaisuja kehittää sitä vastaamaan nykyajan tarpeita. Uudistetun kotihoidon tuen tulisi kannustaa myös isiä käyttämään vapaata, joustaa perheiden tarpeet huomioiden eikä kannustaa pitkään poissaoloon työelämästä.

SAK on ehdottanut perhevapaamallissaan hoitorahaa, joka kannustaisi nykyistä lyhyempään poissaoloon työelämästä mutta mahdollistaisi tarvittaessa pidemmän lapsen kanssa kotona olemisen. Hoitorahaa saisi 800 euron suuruisena kuuden kuukauden ajan tai 400 euron suuruisena vuoden ajan. Lisäksi se jaettaisiin molempien vanhempien kesken. Hoitorahaa voisi käyttää siihen saakka, kun lapsi täyttää 7 vuotta.

Vanhempainvapaiden pidentäminen vähentäisi tarvetta kotihoidon tuelle.

Perhevapaiden käyttö jakautuu epätasaisesti vanhempien kesken. Pitkät hoitojaksot heikentävät naisten työllisyyttä sekä ura- ja palkkakehitystä. Lisäksi ne pienentävät tulevia eläkkeitä. Kotihoidon tuen uudistamisen lisäksi vanhempien tasa-arvoa työelämässä edistäisi ansiosidonnaisten vanhempainvapaiden kokonaiskeston pidentäminen ja vanhempainvapaiden jakaminen. Vanhempainvapaiden pidentäminen vähentäisi tarvetta kotihoidon tuelle. Pidentäminen onkin todennäköisesti toteutumassa Sanna Marinin hallituksen perhevapaauudistuksessa.

Pelkkä työllisyys- tai tasa-arvovaikutusten tarkastelu sokaistuttaa siltä, että perheitä ja tilanteita on monia. Työllisyyttä ja tasa-arvoa tulee edistää mahdollisimman laajasti yhteiskuntapoliittisin keinoin, mutta ne eivät voi olla ainoita merkitseviä määreitä.

Tärkeintä kuitenkin on turvallinen lapsuus, perheiden toimeentulo ja hyvinvointi. Sen takia kotihoidon tuen uudistamisessa on kiinnitettävä erityistä huomioita niihin, joihin kotihoidon tuen muutokset vaikuttavat suoraan. Varhaiskasvatuspalvelujen saatavuus ja laatu ovat ensisijaisia kehittämiskohteita, jotta kaikille lapsille löytyy turvallinen päiväkoti.

Lisäksi on huomioitava pitkään kotona lasten kanssa olevien työvoimapalvelut. Yli puolet kotona olevista äideistä ovat ilman työpaikkaa, johon palata. Monella heistä ei ole työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista tai koulutusta. Erityisen hankalassa asemassa ovat maahan muuttaneet äidit, joiden työllistymismahdollisuudet ovat usein heikot.