SAK:n luottamushenkilöpaneeli: Ilmastonmuutosta hillitsevät toimet työpaikoilla jatkotutkimus

Vuodesta 2019 vuoteen 2023 ilmastonmuutostoimet etenivät luottamushenkilöiden arvioiden perusteella vauhdikkaasti. Kehitys on kuitenkin tasaantunut vuoden 2023 jälkeen, mutta tästä huolimatta 2025 toimia ilmastonmuutoksen hidastamiseksi että siihen sopeutumiseksi tehtiin lähes kahdella kolmesta (61 %) SAK:n alojen työpaikoista. Vain joka neljäs SAK:n alojen luottamushenkilö kertoo osallistuneensa ilmastonmuutostoimia koskeneisiin keskusteluihin työnantajan kanssa.

Tutkimuksen tarkoitus

Tarkoituksena on seurata luottamushenkilöiden arvioiden perusteella ilmastonmuutokseen liittyvien asioiden kehittymistä SAK:n aloilla. Tutkimus on tehty vuosina 2019, 2023 ja 2025.

Keskeiset havainnot

• SAK:n alojen luottamushenkilöiden mukaan konkreettiset ilmastotoimet ovat yleistyneet selvästi työpaikoilla. Vuonna 2025 jo 61 prosenttia vastaajista kertoo, että työpaikalla on tehty ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä, kun vuonna 2019 osuus oli 44 prosenttia. Myönteinen kehitys on kuitenkin hidastunut vuoden 2023 jälkeen.
  • Kuljetusala erottuu selvästi aktiivisimpana: 81 prosenttia luottamushenkilöistä raportoi tehdyistä toimista.
  • Myös yksityisissä palveluissa, julkisella sektorilla ja teollisuudessa toimenpiteiden määrä on kasvanut tasaisesti.
  • Kielteisten vastausten osuus on laskenut kaikilla aloilla, mikä kertoo ilmastotoimien juurtumisesta työpaikkojen arkeen.
• SAK:n alojen luottamushenkilöiden mukaan ilmastotoimista aiheutuva koulutustarve on lisääntynyt selvästi työpaikoilla vuodesta 2023 vuoteen 2025. Vuonna 2025 noin 29 prosenttia vastaajista arvioi, että ilmastotoimet edellyttävät henkilöstöltä uutta osaamista, kun vastaava osuus oli kaksi vuotta aiemmin 21 prosenttia.
  • Toimialoista julkinen sektori ja kuljetusalat erottuvat korkeimmilla koulutustarpeilla: julkisella sektorilla peräti 40 prosenttia ja kuljetusaloilla 27 prosenttia luottamushenkilöistä näkee lisäkoulutuksen tarpeelliseksi.
  • Yksityisissä palveluissa ja teollisuudessa koulutustarve on hieman pienempi mutta kasvussa, noin neljäsosa vastaajista.
  • Tulos viittaa siihen, että ilmastotoimien laajentuessa työpaikoilla myös osaamisvaatimukset kasvavat ja koulutuksen tarve tulee korostumaan tulevina vuosina.
• SAK:n alojen luottamushenkilöiden mukaan työpaikoilla käydään edelleen varsin vähän keskusteluja siitä, miten työpaikka voisi toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Vuonna 2025 neljännes (25 %) vastaajista kertoo, että tällaisia keskusteluja on käyty. Osuus on noussut hieman verrattuna vuoteen 2019, mutta kehitys on edelleen hidasta.
  • Kuljetusalat erottuvat selvästi muita aktiivisempina tässäkin asiassa: 33 prosenttia alan luottamushenkilöistä kertoo keskusteluja käydyn vuonna 2025. Julkisella sektorilla ja yksityisissä palveluissa osuus on noin 20–28 prosenttia, kun taas teollisuudessa keskustelut ovat vielä harvinaisempia.
  • Suurin osa vastaajista – noin kaksi kolmasosaa – kertoo, ettei keskusteluja ole käyty lainkaan. Tämä osuus on laskenut vain vähän viime vuosien aikana, mikä osoittaa, että ilmastotoimet eivät ole vielä vakiintunut osa työnantajan ja henkilöstön välistä strategista dialogia.
  • ”En osaa sanoa” -vastauksia on vain vähän, mikä kertoo aiheen olevan työpaikoilla joko selvästi esillä tai selvästi poissa.
• SAK:n alojen luottamushenkilöiden mukaan ilmastonmuutokseen liittyviä sopeutumistoimia on tehty monilla työpaikoilla, mutta toimien yleisyys vaihtelee toimialoittain. Kokonaisuutena 54 prosenttia vastaajista kertoo, että työpaikalla on toteutettu sopeutumistoimia, kuten turvakenkiä liukkaille keleille, viilennyslaitteita hellejaksojen varalle tai sovittuja taukojärjestelyjä kuumalla säällä.
  • Selvästi aktiivisin toimiala on kuljetusala, jossa 72 prosenttia luottamushenkilöistä raportoi sopeutumistoimista.
  • Teollisuudessa ja julkisella sektorilla sopeutumistoimia on tehty noin puolella työpaikoista (51–53 %).
  • Yksityisissä palveluissa osuus on hieman pienempi, 49 prosenttia.
  • Noin 40 prosenttia vastaajista kertoo, ettei sopeutumistoimia ole tehty, ja osa ei tiedä työnantajansa toimista.

Johtopäätökset

Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on havaittavissa tasaantumista 2020-luvun nopean kehityksen jälkeen. Tähän on voinut vaikuttaa poukkoileva ilmastopolitiikka niin EU:ssa kuin Suomessa. Päättäjien tulisi olla johdonmukaisempia ilmastopolitiikassa. Suomen hallituksen energia- ja ilmastostrategioissa listatut ilmastotoimet eivät riitä Suomen ilmastoneutraalisuus 2035 tavoitteen saavuttamiseen.

Toimia tarvitaan erityisesti työntekijöille oikeudenmukaisen siirtymän varmistamiseksi sekä liikenne- ja maatalouspäästöjen vähentämiseksi sekä maankäyttösektorin nielujen vahvistamiseksi. Työntekijät ja ammattiliitot on otettava mukaan suunnittelemaan ilmastotoimia ja päättämään niistä yhdessä työnantajien ja julkisten toimijoiden kanssa

Tutkimuksen toteutus

SAK:n luottamushenkilöpaneelin aineisto (n=910) kerättiin 27.10.—7.11.2025. Vastaajia oli 915 vuonna 2023 ja vuonna 2019 vastaava luku oli 883. Vastaukset kerättiin 2025 marraskuussa ja edellisinä vuosina lokakuun aikana.