SAK:n jäsenpaneeli 2026: Turvallisuus, maanpuolustus ja varautuminen kriiseihin
SAK:n jäsenpaneelin mukaan 85 prosenttia vastaajista on valmis tekemään oman osansa Suomen turvallisuuden hyväksi myös vakavissa kriisi- tai poikkeusoloissa. Lisäksi lähes neljä viidestä suhtautuu myönteisesti Suomen Nato-jäsenyyteen. Arjen varautumisessa on kuitenkin aukkoja: lähes puolet (46 %) arvioi, etteivät kotitalouden varat riittäisi 72 tunniksi sähkö- ja vesikatkoksessa, ja vain kolmannekselle on työpaikalla kerrottu selkeästi, miten häiriö- ja kriisitilanteissa toimitaan.
Tutkimuksen tarkoitus
Kyselyllä selvitettiin, miten SAK:laisten liittojen jäsenet suhtautuvat Suomen turvallisuuteen ja maanpuolustukseen sekä miten hyvin he itse, heidän kotitaloutensa ja heidän työpaikkansa ovat varautuneet häiriö- ja kriisitilanteisiin.
Keskeiset havainnot
Vahva valmius toimia kriisissä. 85 prosenttia on samaa mieltä siitä, että on valmis tekemään oman osansa Suomen turvallisuuden hyväksi myös vakavissa kriisi- tai poikkeusoloissa; yli puolet (52 %) on täysin samaa mieltä. Valmius on korkea kaikilla toimialoilla ja kaikissa ikäryhmissä. Kuljetusalalla täysin samaa mieltä on 63 prosenttia.
Nato-jäsenyyteen suhtaudutaan pääosin myönteisesti. 79 prosenttia suhtautuu Suomen Nato-jäsenyyteen myönteisesti ja 13 prosenttia kielteisesti. Myönteisimmin suhtautuvat kuljetusalalla työskentelevät (88 %) ja yli 50-vuotiaat (84 %). Alle 41-vuotiaista myönteisesti suhtautuu noin 70 prosenttia, ja heistä useampi ei osaa ottaa kantaa.
Kertausharjoitusten lisääminen jakaa näkemyksiä. Ehdotusta nostaa reserviläisten kertausharjoitusten enimmäismäärä 200 päivään kannattaa 46 prosenttia ja vastustaa 14 prosenttia. Lähes kolmannes (29 %) ei kannata eikä vastusta. Kannatus on suurinta kuljetusalalla (56 %) ja teollisuudessa (51 %) ja pienintä julkisilla palvelualoilla (41 %).
Lähes puolella kotitalouden varat eivät riittäisi 72 tunniksi. 46 prosenttia arvioi, etteivät kotitalouden ruoka, juomavesi, lääkkeet ja lämmitys riittäisi vähintään 72 tunniksi sähkön ja vedenjakelun katketessa. Vain 19 prosenttia on varma, että varat riittäisivät. Heikoimmin varautuneita ovat 31–40-vuotiaat (62 % ei riittäisi) sekä yksityisten ja julkisten palvelualojen jäsenet (51 %). Yli 60-vuotiaista vain 32 prosenttia arvioi varojen jäävän riittämättömiksi.
Luottamus viranomaisiin on kohtalainen. 59 prosenttia luottaa siihen, että viranomaiset pystyvät turvaamaan välttämättömät tarvikkeet ja palvelut vakavassa kriisissä, mutta 29 prosenttia ei luota. Rakennusalalla epäluottamus on yleisintä (39 %).
Työpaikkojen varautumisessa on puutteita. 42 prosenttia arvioi työpaikkansa varautuneen riittävästi häiriö- ja kriisitilanteisiin, kun taas 32 prosenttia on eri mieltä ja 16 prosenttia ei osaa sanoa. Julkisilla palvelualoilla varautumista pidetään riittävänä useimmin (55 %), rakennusalalla (31 %) ja teollisuudessa (33 %) harvimmin.
Henkilöstön ohjeistus on heikoin kohta. Vain 34 prosenttia kertoo, että henkilöstölle on kerrottu selkeästi, miten häiriö- ja kriisitilanteissa toimitaan. Lähes puolet (49 %) on eri mieltä. Ohjeistus puuttuu useimmin rakennusalalla (55 % eri mieltä, joista 38 % täysin eri mieltä) ja teollisuudessa (55 %). Julkisilla palvelualoilla tilanne on paras, mutta sielläkin vain 45 prosenttia pitää ohjeistusta selkeänä.
Johtopäätökset
Palkansaajien henkinen valmius osallistua Suomen turvallisuuden ylläpitämiseen on vahva, mutta käytännön varautuminen ei ole samalla tasolla. Erityisesti työpaikoilla on selvä tarve parantaa henkilöstön ohjeistusta häiriö- ja kriisitilanteiden varalle. Kriisivalmiussuunnitelmien läpikäynti henkilöstön kanssa on luonteva asia esimerkiksi työsuojelun yhteistoiminnassa, ja luottamusmiehillä ja työsuojeluvaltuutetuilla on siinä tärkeä rooli. Puutteet korostuvat rakennusalalla ja teollisuudessa. Kotitalouksien varautumisen tukemisessa huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti ruuhkavuosia eläviin 31–40-vuotiaisiin.
Tutkimuksen toteutus
SAK:n jäsenpaneelin aineisto (n=1 675) kerättiin lokakuussa 2026. Tulokset on painotettu, ja luottamushenkilöiden osuus on korjattu vastaamaan perusjoukkoa. Työpaikkaa koskevien kysymysten osuuksista on poistettu vastaukset ”Ei koske minua”. Alle 31-vuotiaiden ryhmä on pieni (n=91), joten sen tuloksiin on syytä suhtautua varauksella.