Ympäristövaikutusten arviointiohjelma Loviisa 3 -ydinvoimalaitosyksikölle

Kauppa- ja teollisuusministeriö
PL 32
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntö 6/815/2007

Kauppa- ja teollisuusministeriö on pyytänyt SAK:n lausuntoa Fortum Power and Heat Oy:n ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta. Kyseessä on Loviisan Hästholmenin saarelle rakennettava kolmas ydinvoimala, jonka sähköteho olisi 1000 – 1800 megawattia. Reaktori olisi joko painevesi- tai kiehutusvesireaktori. Laitoksen rakentaminen alkaisi noin 2012 ja se otettaisiin käyttöön vuoden 2018 paikkeilla. Käyttöikä olisi noin 60 vuotta.

Voimalaitosrakentamisen lisäksi hanke sisältää ydinpolttoaineen välivarastoinnin, voimalaitosjätteen käsittelyn ja loppusijoituksen sekä tarvittavan voimansiirtoyhteyden rakentamisen. Myös raakaveden hankintajärjestelmän uusiminen ja merikuljetusten lastausalue sekä jätevesipuhdistamon laajennus kuuluvat hankkeeseen. Ohjelma perustuu lakiin ympäristövaikutusten arvioinnista.

Yhtiö korostaa arviointiohjelmassaan, että YVA:n laatiminen ei vielä tarkoita päätöstä voimalan rakentamisesta, johon tarvitaan aikanaan yhtiön oman investointipäätöksen lisäksi myös valtioneuvoston ja eduskunnan myötävaikutusta. YVA on kuitenkin välttämätön edellytys hankkeen jatkosuunnittelulle ja toteutukselle. Se tarjoaa samalla myös viranomaisille, paikallisille asukkaille ja eri sidosryhmille mahdollisuuden lausua mielipiteensä ja vaikuttaa hankkeeseen.

Fortum perustelee hankkeen aloittamista ennen muuta sillä, että sähkönkulutus on kasvanut Suomessa. Vuonna 1985 kulutus oli 50 TWh ja viime vuonna 90 TWh. Työmarkkinajärjestöjen tammikuussa julkaiseman energiaraportin mukaan voimalan ajatellun valmistumisvuoden tienoilla kulutus on käytön tehostumisesta ja säästötoimista huolimatta jo miltei 110 TWh. Yhtiö viittaa KTM:n WAM-skenaarioon, jonka mukaan kulutus olisi noin 102 TWh vuonna 2020. Viime ja tämän vuoden toteutuneet sähkön kulutusluvut puoltavat kuitenkin korkeampaa ennustetta. Joka tapauksessa kuudes ydinvoimala &#;8211 rakensipa sen sitten TVO, Fortum tai Fennovoima Oy – tulisi todelliseen tarpeeseen, kun se vastaisi lisäkysyntään sekä samalla korvaisi vanhentunutta kapasiteettia, ennen muuta kivihiilivoimaloita.

Toinen painava näkökohta, joka puoltaa lisäydinvoiman rakentamista, on tarve hillitä kasvihuonekaasujen päästöjä. Suomen ns. Kioto-raja on noin 71 miljoonaa tonnia, joka ylittyi jo viime vuonna noin 12 miljoonalla tonnilla. EU:n päästörajoitusten edelleen tiukentuessa Suomen on käytännössä mahdotonta täyttää kansainvälisiä sitoumuksiaan, mikäli kaikki päästöttömät energiavaihtoehdot eivät ole käytettävissä. Yhtiö perusteleekin hankettaan sekä EU:n tuoreella energiapaketilla, joka vaatii päästöjen vähentämistä vähintään 20 %:lla vuoteen 2020 mennessä että Suomen eduskunnan vuonna 2006 vahvistamalla energia- ja ilmastostrategialla.

Kyse on myös sähkön hinnannousupaineiden hillitsemisestä ja Suomen kansantaloudelle aiheutuvan päästökauppalaskun pienentämisestä. Vähäinen näkökohta ei myöskään ole energiaomavaraisuutemme turvaaminen. Korkean teknologian maana Suomen tulee olla sähköntuotannossa mieluummin viejä- kuin tuojamaa. Liiallinen riippuvuus sähköntuonnista Venäjältä tulee välttää. Uusi voimala lisäisi tarjontaa ja siten myös kilpailua sähkömarkkinoilla, mikä on tarpeellinen ja hyvä asia.

Työmarkkinajärjestöjen yhteisen energiavuoropuhelun raportin mukaan Suomen tulee jatkaa omaksumaansa monipuolisen energiatuotannon linjaa. Mitään päästötöntä vaihtoehtoa ei ole viisasta sulkea pois energiavalikostamme. Järjestöjen esittämä malli maamme sähköntuotannosta vuoteen 2025 sisälsi myös kuudennen ydinvoimalaitoksen rakentamisen, jolla katettaisiin noin puolet tulevasta sähkönlisätarpeesta. Bio- ja vesivoimalla sekä maakaasulla ja vähäisemmässä määrin myös tuulivoimalla tuotettaisiin toinen puoli.

YVA-ohjelman laatimisprosessi on kuvattu yksityiskohtaisesti yhtiön tuottamassa Loviisa YVA 3-dokumentissa. Keskeisintä arvioinnissa on se, kuinka varmistetaan laitoksen häiriötön toiminta ja turvallisuus kaikissa olosuhteissa. Suomessa Säteilyturvakeskus ylläpitää ydinturvallisuuden erittäin korkeaa vaatimustasoa. Rakenteilla olevasta Suomen viidennestä ydinvoimalasta saadut kokemukset ja ydinvoimaloiden turvallisuuden parantamisesta kertynyt uusin kansainvälinen tieto on syytä hyödyntää täysimääräisesti seuraavia laitoksia suunniteltaessa. Yhtiön tulee ottaa mahdolliset STUK:n näkökannat YVA:n toteuttamisesta kokonaisuudessaan huomioon.

Ohjelman mukaan eri sidosryhmille varataan mahdollisuus tulla kuulluksi YVA:n laadinnassa. SAK pitää tätä tärkeänä ja korostaa, että myös ay-liikkeen edustajia kaikista henkilöstöryhmistä on asianmukaisesti informoitava hankkeesta. Erityisesti Sähköliiton ja Loviisan ammatillisen paikallisjärjestön edustajat on pidettävä ajan tasalla hankkeen etenemisen suhteen.

Toteutuessaan hanke olisi merkittävä piristysruiske Itä-Uudenmaan aluetaloudelle ja työllisyydelle sekä Loviisan kaupungin verotuloille. Hankkeen työllisyysvaikutukset tulevat YVA-menettelyssä myös arvioitavaksi. Tämä onkin tarpeen, jotta hanketta kyetään punnitsemaan kokonaisuudessaan kestävän kehityksen näkökulmasta. Myös se vaihtoehto, että Loviisan kolmas ydinvoimala jätetään rakentamatta, tulee harkittavaksi YVA:n aikana.

Kokonaisuudessaan Fortumin hankeasiakirja YVA:n toteuttamisesta antaa riittävän kattavan kuvan arviointiohjelmasta ja täyttää lain edellyttämät vaatimukset ympäristövaikutusten arvioinnista.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry