YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen lasten myynnistä, lapsiprostituutiosta ja lapsiprostituutiosta tehdyn valinnaisen pöytäkirjan voimaansaattaminen; lausuntopyyntö mietinnöstä

Ulkoasiainministeriö
Oikeuspalvelu
Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö (OIK-40)
PL 411
00023 Valtioneuvosto

HEL5956-22

Palkansaajakeskusjärjestöt kannattavat työryhmän esitystä ja toivovat, että yleissopimus saatetaan mahdollisimman pian voimaan. Mietintöä on kuitenkin vielä jatkovalmisteltava ennen hallituksen esityksen antamista. Kiinnitämme huomiota seuraaviin seikkoihin.

Yleistä

Työryhmän mielestä vuoden 2008 ihmiskaupan vastainen tarkennettu toimintasuunnitelma (uusi suunnitelma jätetty ministeri Thorsille 6.4.2011) täyttää mm. sopimuksen 9 artiklassa edellytetyt hankkeet. Tarkennetussa toiminta-suunnitelmassa ei kuitenkaan ole otettu huomioon po. yleissopimusta. Suomi ei tämän vuoksi voi panna täytäntöön yleissopimusta vain toimintasuunnitelmaan viittaamalla.

Huhtikuussa 2011 työnsä valmiiksi saaneen ihmiskauppaohjausryhmän kuten aikaisempienkin ohjausryhmien esitykset ovat vain suosituksia, joita asianomaisten tahojen ei ole mikään pakko panna täytäntöön tai kehittää edelleen. Jos uutta toimintaohjelmaa ei toteuteta, Suomi ei täytä sopimuksen velvoitteita.

Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat, että Suomen ei tule pyrkiä vain muodolliseen ratifiointiin, vaan aktiiviseen toimijuuteen ja lapsen oikeuksien johdonmukaiseen edistämiseen kansallisilla ja kansainvälisillä foorumeilla. Tämä edellyttää, että Suomi pitää aktiivisesti ja oma-aloitteisesti esillä yleissopimuksen ja sen pöytäkirjan käytännön toimeenpanoa kahden- ja monenvälisissä suhteissa, ei vain käsiteltäessä ihmisoikeuksia ja sosiaalikysymyksiä, vaan myös mm. talousasioissa ja kauppasuhteissa.

Taloudellisia vaikutuksia

Mietinnön mukaan sopimuksen voimaansaattamisella ei olisi taloudellisia vaikutuksia.

Sopimuksessa kuitenkin edellytetään valtiolta konkreettisia toimia. Konkreettisten toimenpiteiden suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät resursseja. Esimerkiksi 10 artiklan mukainen valtioiden pyrkimys yhteistyöhön merkitsee suunnittelua ja mahdollisesti myös kehitysyhteistyöhön tarkoitettujen määrärahojen lisäämistä.

Köyhyys luo olosuhteita, jotka altistavat lapsia hyväksikäytölle ja prostituutiolle. Köyhyyden poistaminen ja muiden vuosituhattavoitteiden saavuttaminen eivät saa karata tavoittamattomiin. Erityisesti ns. kunnon työn (decent work) agenda tukee olosuhteita, joissa lapset saavat edellytykset turvalliselle ja tasapainoiselle lapsuudelle, koulunkäynnille ja kasvulle. Samoin ihmiskaupan, lapsiprostituution ja lapsipornografian uhreiksi joutuneille lapsille tulisi tarjota elämisen peruspuitteet, hoivaa ja huolenpitoa, koulutusta ja terapiaa. Tämä tulisi huomioida kehitysyhteistyöresursseja mitoitettaessa ja kohdennettaessa. Suomen tulisi olla tässä aktiivinen toimija kahden- ja monenvälisissä suhteissa ja huomioida nämä tavoitteet omia kehitysyhteistyömäärärahoja kohdentaessaan.

Suomen tulee aktiivisesti toimia niin, etteivät suomalaiset muissa maissa liikkuessaan loukkaa lapsen oikeuksia ja syyllisty lapsiprostituutioon tai lapsipornografiaan liittyviin rikoksiin. Jos näihin rikoksiin on syyllistytty, Suomen tulee edesauttaa rikoksien tutkintaa ja asianmukaisia tuomioita. Nämä edellyttävät resursointia.

Työsuojeluviranomaisten mahdollisuudet puuttua lapsityövoiman väärinkäyttämiseen ovat valtion tuottavuusohjelman myötä heikentyneet ja heikkenevät edelleen, jos henkilöresursseja työsuojelussa edelleen vähennetään. On tämän vuoksi selvää, että sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää lisärahoitusta, vaikka osa tarvittavista toimista katettaisiinkin muista kustannuksista. Jos mietinnössä viitattuihin ihmiskauppaohjausryhmän esittämiin toimenpiteisiin ja muihin toimenpiteisiin ei ole tarpeeksi voimavaroja, on selvää, etteivät sopimuksen tavoitteet täyty.

Viranomaisvalvonnan (poliisi ja työsuojeluviranomaiset) lisäksi pitää huolehtia myös kansalaisjärjestöjen toimintamahdollisuuksista, sillä ne tekevät merkittävää työtä lastensuojelussa. Ammattiliitot taas valvovat lapsityötä työpaikoilla. Kansalais- ja työmarkkinajärjestöjen työn tehostamiseksi on selvitettävä mahdolliset tavat lisätä järjestöjen tiedotus- ja toimintamahdollisuuksia kaikenlaisen hyväksikäytön havaitsemiseksi ja uhrin oikeuksien vahvistamiseksi kuten uusimmassa ihmiskauppaohjausryhmän raportissa on suositeltu.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry

Akava ry