Valiokuntaehdotus pohjoismaisista tekstiilintuottajista matalapalkkamaissa

Pohjoismaiden neuvosto
int.dep@eduskunta.fi

Dnro 13-00309-1

Suomen Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK kiittää Pohjoismaiden neuvostoa mahdollisuudesta antaa lausunto otsikossa mainitusta asiasta. On hienoa, että Pohjoismaiden neuvosto on omalla arvovallallaan nostanut vaatetustyöntekijöiden työolot asialistalleen.

Valmistuttajien, omistajien ja kuluttajien vastuu

Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan suositus Pohjoismaiden neuvostolle ja Pohjoismaiden hallituksille vaatia pohjoismaisia vaatetusyrityksiä selvittämään, mitä ne tekevät työntekijöiden työolojen parantamiseksi on erittäin kannatettava. Valtaosa Pohjoismaissa kulutettavista vaatteista on jo pitkään valmistettu oloissa, joissa ILO:n määrittämiä työntekijöiden työolojen vähimmäisehtoja ei ole noudatettu.

Työn teettäjillä ja tilaajilla tulee olla vastuu koko tuotantoketjusta. Toimitusketjujen vastuullisuuden hallinnassa on paljon parannettavaa.

Sijoittajien ja omistajien vastuu on aivan olennainen kysymys. Niiltä on edellytettävä kiinnostusta oloihin, joissa meille myytävät tuotteet valmistetaan. Kuluttajilla on oikeus tietää, miten yritykset toimivat oman maan rajojen ulkopuolella. Tekstiili- ja vaatetustyöntekijöiden ihmisoikeudet eivät saa olla kuluttajien vastuulla, vaan yritysten on kannettava vastuunsa ihmisoikeuksista.

Valiokunnan ehdotuksessa on hyvin nostettu esiin YK:n liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevat periaatteet. Niiden mukaan valtioilla on velvollisuus suojella ihmisiä yritysten tekemiltä ihmisoikeusrikkomuksilta.

SAK edellyttää, että Pohjoismaiden hallitukset edistävät ensisijaisesti sitovaa yritysvastuusääntelyä yritysten vapaaehtoisten aloitteiden sijaan. Vapaaehtoisuuteen perustunut malli ei ole johtanut yritysten sitoutumiseen sosiaalisesti vastuulliseen yritystoimintaan. Tästä on runsaasti valitettavia ja tuoreita esimerkkejä myös muilta kuin tekstiili- ja vaatetusalalta.

Elämiseen riittävä palkka

SAK haluaa kiinnittää huomiota aiheelliseen ja tärkeään tavoitteeseen, että yritysten palveluksessa tai alihankintaketjuissa ei työskentele alle 14-vuotiaita lapsia. Lasten sijaan työtä pitää tarjota heidän vanhemmilleen, kunnollisella palkalla ja kunnon työoloissa. Lapsilla pitää olla oikeus päästä kouluun. Siirtovaiheessa yritysten on huolehdittava työtä tehneiden lasten elämän turvaamisesta koulutielle.

Vaatimukseen vähimmäispalkasta ehdotamme käytettäväksi termiä elämiseen riittävä palkka (levnadslön, living wage), koska vähimmäispalkka voi vaihdella maasta toiseen ja sen tarkkaa määrittelyä on vaikea tehdä.

Tuotteiden merkitseminen

Kuluttajien valinnan helpottamiseksi olisi hyvä kehittää merkitsemisjärjestelmä. Nykyinen designed in EU johtaa kuluttajia harhaan, valmistusmaa pitää merkitä selvästi. Jos yritykset toimivat vastuullisesti, ei pitäisi olla estettä kertoa kuluttajille, missä tuote on valmistettu.

Auditointi

Keskeisenä ongelmana on se, ettei voimassa olevia kansainvälisiä sopimuksia ja suosituksia noudateta. Valvonta ei toimi eikä valvontaan ole riittävästi resursseja. Myös viranomaisten tietoisuudessa on puutteita. Pelkät suositukset eivät riitä, vaan tarvitaan velvoittavaa lainsäädäntöä.

SAK korostaa puolueettoman valvonnan merkitystä tuotantoketjujen toimintaa arvioitaessa. Arvioinnin on oltava säännöllistä, riittävän usein ja ennalta ilmoittamatta tehtävää. Itse arviointitoiminta kaipaa myös tervehdyttämistä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry