Suomen teollisuussijoitus oy –nimisestä valtionyhtiöstä annetun lain 1 ja 2 §:n muuttaminen

Eduskunta
Talousvaliokunta
HE 180/2006 vp

Kauppa- ja teollisuusministeriössä on valmisteltu lain muutosesitys, jossa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n toiminnan perustana olevaa lakia muutettaisiin vastaamaan syyskuun alussa voimaan astuneen osakeyhtiölain vaatimuksia.

Uudessa osakeyhtiölaissa pääomalaina katsotaan vieraaksi pääomaksi. Voimassa olevan lain mukaan TeSi Oy voi tehdä vain oman pääoman ehtoisia sijoituksia. Tähän asti nämä sijoitukset ovat olleet sijoituskohteiden taseessa oman pääoman puolella. Syyskuun alun jälkeisissä tilinpäätöksissä ne on kirjattava taseen toiselle puolelle. Ellei määräystä muuteta, yhtiö joutuisi lopettamaan kokonaan pääomalainasijoitusten tekemisen, koska ne eivät ole oman pääoman ehtoisia. Pääomalaina ja muut vakuudettomat lainat ovat toimialalla kuitenkin yleisesti käytössä olevia sijoitusmuotoja, joita tarvitaan jatkossakin, eikä niistä voida luopua.

Esityksessä lisättäisiin lakiin myös säännös siitä, että yhtiön sijoitustoiminnan tulee kohdentua markkinapuutealueelle. Lakimuutoksella mahdollistettaisiin myös Suomen ulkopuolelle tehtävät sijoitukset silloin, kun sijoitukseen liittyy suomalainen intressi. Yhtiön riskinottokykyä esitetään myös lisättäväksi niin, että yhtiön toiminnan tulee &#;8221pitkällä aikavälillä” olla kannattavaa. Yksittäisissä sijoituksissa voidaan lisäksi hyväksyä tavanomaista suurempi riski.

Tärkeä työkalu

SAK toteaa, että Suomen Teollisuussijoitus Oy on ollut valtion tärkeä elinkeinopoliittinen työkalu, jonka avulla on kehitetty Suomen pääomasijoitustoimintaa ja markkinoita. Yhtiö on ensisijaisesti rahastosijoittaja. Lisäksi yhtiö on suorilla sijoituksillaan vaikuttanut tuhansien työpaikkojen luomiseen tai säilyttämiseen.

Erityisen arvokasta on, että yhtiö on voinut toimia alkuvaiheen riskirahoittajana, jossa markkinapuute on hyvin ilmeinen. Yhtiön lähtökohtana on toimia kanssasijoittajana siten, että enemmistö kohteissa on yksityisellä pääomalla tai muilla ei-valtiollisilla sijoittajilla. TeSi Oy on täydentänyt riskipääomamarkkinoita Suomessa tavalla, josta toimiala on hyötynyt yhdessä koko kansantalouden kanssa.

Yhtiöön valtionyhtiöiden myyntituloista sijoitettu pääoma on myös tuottanut eräiden onnistuneiden irtaantumisten myötä niin, että esimerkiksi tänä vuonna yhtiön voitoksi ennustetaan yli 50 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa olevat varat ja sijoitukset ovat jo lähes 350 miljoonaa euroa.

On tärkeää, että yhtiön toiminta vastakin on sijoitustoimintaa tiukoin kriteerein, eikä avustustoimintaa. Yhtiön henkilöstön määrä on ollut varsin pieni, alle 20 henkilöä. Tämä on jossain määrin rajoittanut yhtiön mahdollisuuksia itse osallistua sijoituskohteiden hallitustyöskentelyyn.

Suorien sijoitusten lisääntyessä on tärkeää, että yhtiöllä on todelliset mahdollisuudet seurata ja ohjata tehtyjen sijoitusten kehittymistä. Lain muutoksen myötä toteutuva riskinottomahdollisuuksien tietty kasvu korostaa entisestään riittävän osaamisen ja seurannan merkitystä. Lain perusteluissa esiin tuotu tarve rekrytoida muutosten seurauksena 2-3 henkilöä lisää yhtiön palvelukseen tuntuu järkevältä.

Pääomalainojen käyttöä voitava jatkaa

Osakeyhtiölain muutoksesta seuraava säännös, jolla mahdollistetaan jatkossakin pääomalainojen ja vakuudettomien lainojen käyttö on luonteeltaan tekninen muutos, joka mahdollistaa nykykäytännön jatkamisen. Muutos on välttämätöntä tehdä, jotta yhtiön toiminta voi jatkua lainmukaisena.

Vaatimus kohdentaa sijoitukset markkinapuutealueelle on myös nykykäytännön mukainen. Varsinkin siemen- ja alkuvaiheen yritystoiminnassa riskipääomasta on puutetta, joten tältä osin esitetty säädös ainoastaan tarkentaa yhtiön toiminta-ajatusta. Siihen ei ole kuulunut eikä voi kuulua yksityisen pääomasijoitustoiminnan korvaaminen tai sen kanssa kilpaileminen. Kyse on riskinjaosta ja kanssasijoittamisesta, täydentävästä toiminnasta, jota ilman hankkeiden rahoitusta ei muutoin saataisi kokoon lainkaan. Tämäkin muutos TeSi Oy:tä koskevaan lakiin on perusteltu.

Suomalaisesta intressistä periaatepäätös

Kolmas muutos on periaatteellisempi. Mahdollisuus ja tarve sijoittaa yhtiön varoja myös ulkomaille on tullut esiin lähinnä kaivoshankkeiden yhteydessä, koska Suomeen avattavat kaivokset ovat lähes poikkeuksetta ulkomaisten yhtiöiden hallussa. Sijoitukset voidaan tehdä myös ulkomailla sijaitsevien erityisten kaivosrahastojen kautta. Omistusosuuksien hankkiminen ko. kohteista TeSi Oy:n nimiin on kansallisten etujemme mukaista, sillä rahasto tai yhtiö sijoittaa suomalaispanosta paljon enemmän varoja työpaikkoihin ja tuotantoon Suomessa.

Mukaanmenolla voidaan taata myös suomalaisomistusta hankkeissa, jotka muutoin menisivät kokonaan ulkomaisiin käsiin. Muutoksella on sikäli kiire, että maassamme on jo käynnistynyt tai käynnistymässä useita lupaavia projekteja, joissa tarvitaan TeSi Oy:n mukanaoloa. Yhtiön omistuksen kautta voidaan edistää päätösvallan ainakin osittaista säilyttämistä kotimaassa. Talvivaara-hanke Kainuussa on tästä yksi esimerkki.

Finnvera Oyj:n osalta noudatetaan jo sitä periaatetta, että yhtiön toiminnan tulee palvella suomalaista intressiä laajasti määriteltynä ilman, että yksittäisen rahoituspäätöksen tulee aina ja pelkästään kohdistua Suomeen. Kokonaisharkinta ratkaisee sen, palveleeko hanke riittävästi työllisyyttä ja tuotantoa tai tuotekehitystä Suomessa. Huomioon otetaan myös maahamme kertyvät verotulot. On perusteltua, että vastaavaa periaatetta sovelletaan myös TeSi Oy:n sijoitustoimintaan.

Lakimuutoksen jälkeen yhtiön hallituksen ja omistajan onkin hyväksyttävä suomalaisen intressin tarkemmin määrittelevä periaatepäätös ja sitten yksittäistapauksissa varmistettava, että sen henkeä ja kirjainta noudatetaan. Finnvera Oyj:n päätös tarjoaa hyvän pohjan myös TeSi Oy:n suomalaista intressiä koskevalle linjaukselle.

Lisäriskinotto hyväksyttävää

Neljäs muutos lisää jonkin verran yhtiön sijoitustoiminnassa riskinottomahdollisuuksia, kun yhtiön sijoitustoiminnan kannattavuutta tarkastellaan pidemmällä, yli suhdannekierron menevällä ajanjaksolla. Yksittäisissä kohteissa voidaan lisäksi hyväksyä yhtiön elinkeinopoliittisen tehtävän täyttämiseksi tavanomaista suurempi riski.

Tällaisista kohteista on jo kokemusta ja niitä tulee vastakin. Yhtiö on olemassa juuri sitä varten, että valtio voi olla panemassa liikkeelle riskipitoisia hankkeita, jotka muutoin eivät käynnistyisi kenties lainkaan. Jatkossakin on syytä pitää kiinni siitä, että aina on kyse myös riskinjakamisesta, ja että yhtiö vain täysin poikkeuksellisissa tapauksissa ryhtyy enemmistöomistajaksi.

SAK pitää tärkeänä, että valtion pääomasijoitustoimintaa kehitetään ja siihen osoitetaan myös lisävaroja seuraavallakin hallituskaudella. Samalla on tärkeää, että työnjako eri toimijoiden välillä on selkeä, jotta päällekkäistä tai kilpailevaa toimintaa ei harjoiteta. Siksi omistajan on koordinoitava tarkoin TeSi Oy:n ja Avera Oy:n sekä myös Tekesin ja Sitran toimintaa alkuvaiheen pääomasijoitusmarkkinoilla. Luontevin ratkaisu on, että TeSi Oy:llä on tässä toiminnassa päävastuu.

Hallituksen esitys on kaikin puolin tarpeellinen ja se tulisi saada hyväksyttyä viipymättä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry