Selvitys työsuhdeolettaman ottamisesta tekijänoikeuslakiin

(Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2008:17)

Opetusministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK esittää lausuntonaan seuraavaa:
SAK vastustaa työsuhdeolettaman ottamista tekijänoikeuslakiin ja pitää sitä toteuttamiskelvottomana ja yksipuolisesti vain työnantajan edut huomioon ottavana.

Selvityksessä esitetty olettama

Selvityksen mukaan tekijänoikeuslakiin pitäisi ottaa olettama, jonka perusteella työ- ja virkasuhteessa luotujen teosten tekijänoikeudet siirtyvät työnantajalle, jollei alan vakiintuneesta käytännöstä muuta johdu tai toisin ole sovittu. Työnantajalla olisi oikeus käyttää teosta ja määrätä siitä toimintansa edellyttämällä tavalla. Myös teoksen myöhemmät hyödyntämismahdollisuudet kuuluisivat tämän oikeuden piiriin.

Tekijänoikeuslain tarkoitus ja työoikeuden periaate

Tekijänoikeuslain tarkoituksena on suojata tekijänoikeuden haltijaa. Jo nyt työnantajalla on normaali toimintansa kannalta tarvittava käyttöoikeus työsuhteessa luotuihin tekijänoikeuden alaisiin teoksiin. Tekijänoikeusjärjestelmä pohjautuu selkeästi sopimusvapauden periaatteelle. Sopimusvapaus mahdollistaa sen, että myös laajemmasta luovutuksesta ja korvauksesta voidaan erikseen sopia.

Jos lakiin otetaan em. olettama, osapuolten sopimustasapaino järkkyy. Seurauksena on, että työnantaja saa tekijänoikeuden. Olettamalla varustettu laki suojaa työnantajaa, ei työntekijää. Työoikeudellisten periaatteiden mukaan työntekijä kuitenkin on työsuhteen heikompi osapuoli ja suojan tarpeessa.

Lisäksi on huomattava, että olettamasäännös johtaa samalla siihen, että työnantaja voi vapaasti päättää tekijänoikeudesta maksettavan korvauksen määrän tai pahimmassa tapauksessa jättää sen kokonaan maksamatta.

Alan vakiintunut käytäntö

Selvityksen mukaan työntekijän tekijänoikeus siirtyy työnantajalle, jos alalla vakiintuneesta käytännöstä ei muuta seuraa tai jos asiasta ei ole toisin sovittu. Läheskään kaikilla aloilla ei ole yleissitovia selkeitä työehtosopimuksia. Jos työntekijä tällaisella alalla haluaa vedota sopimuskäytäntöön, hänen tulee pystyä näyttämään sellainen toteen. Muussa tapauksessa sovelletaan lain olettamasäännöstä. Työntekijän tehtävä ei ole lainkaan helppo. Ei ole mitään selvyyttä siitä, mikä on taso, joka toteuttaa vakiintuneen käytännön ja sopimuksen vaatimukset.

Myöhemmin ilmenevät hyödyntämismahdollisuudet

Myös myöhemmät hyödyntämismahdollisuudet siirtyisivät em. olettaman kautta työnantajalle. Tällainen säännös ei ole realistinen. Myös selvityksen sivulla 50 todetaan, että ”Sopimusoikeudelliselta kannalta kysymys myöhemmin ilmenevistä teoksen hyödyntämismahdollisuuksista on ongelmallinen.” Selvityksessä esitetyillä keinoilla ongelmaa ei saada ratkaistua. Tulevaisuuden uusista käyttömahdollisuuksista meillä ei ole mitään tietoa, koska ne voivat olla mitä tahansa. Jos ne luovutetaan työnantajalle olettamasäännön mukaisesti, samalla luodaan pohja tuleville riidoille ja pitkille epävarmuuden ajanjaksoille. Tässäkin kohtaa teoksen luonut työntekijä on heikommassa asemassa ja asiantilan korjaaminen on hänen aktiivisuutensa a valveutuneisuutensa varassa. Jos selvittely johtaa sittemmin tuomioistuinprosessiin, työntekijältä vaaditaan myös taloudellisia resursseja ja rohkeutta.

Työsuhteessa luodut teokset

Olettamasäännöstä sovellettaisiin selvityksen mukaan vain työsuhteessa/virkasuhteessa oleviin. Teoksia kuitenkin syntyy myös yrittäjäasemassa. Käytännössä pienyrittäjät ovat usein hyvin lähellä työntekijäasemaa ja tekevät työtänsä alisteisessa asemassa, toisinaan myös vastoin tahtoaan yrittäjinä. Olettamasäännös asettaisi työntekijät/virkasuhteiset ja yrittäjät keinotekoisesti eri asemaan keskenään. Lopputulos olisi epäoikeudenmukainen ja syrjivä. Se aiheuttaisi varmasti lisää epätietoisuutta ja ristiriitoja asianosaisten välillä.

Tekijänoikeusasioiden tuntemus

Selvityksessä mainitaan eräänä perusteluna olettamasäännön tarpeellisuudelle se, että tekijänoikeusasioita ei tunneta riittävästi. Erityisesti pk-sektorilla tietämyksen kerrotaan olevan vähäinen; siellä ei ole sopimuskäytäntöjä sen enempää kollektiivisena kuin yksilökohtaisenakaan. Selvityksen mukaan olettamasäännös ”voisi selkeyttää oikeudellista tilannetta.” Tietämystä lisätään perinteisesti muilla keinoilla, kuten kouluttamalla. Olettamasäännös on tehoton ja uusia ongelmia luova ratkaisu tässä asiassa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK