Säädösvalmistelun vaikutusarvioinnin asiantuntijapalvelut -työryhmän loppuraportti
Valtiovarainministeriö
Kirjaamo
PL 28
00023 Valtioneuvosto
Lausuntopyyntönne 13.8.2007
Esitetystä säädösvalmistelun kehittämisestä
SAK lausuu yleisesti lausuntopyynnön kohteena olevasta ehdotuksesta, että siinä esitetyt periaatteet ja käytännöt tulevat käytännössä merkittävästi kehittämään ja nostamaan lainvalmistelun tasoa. Yleisenä lähtökohtana tulee sekä palveluja organisoitaessa (yleisesti ja ministeriökohtaisesti) olla, että kaikilla lainsäädäntöalueilla yhtä laajaan ja hyvään vaikutusarviointiin asiantuntijapalveluja hyväksi käyttäen. Tältä osin ehdotuksessa on todettu tosin, että lainsäädäntöhankkeita luokitellaan esimerkiksi kaikkein merkittävimpiin (n. 30 korkeintaan vuodessa), hallituksen esityksen tasoisia hankkeita todetaan muistiossa olevan vuodessa 200-250 kappaletta. Käytännössä tämän tyyppistä priorisointia jouduttaneen suorittamaan, mutta myös vähemmän tärkeiden lakihankkeiden kuten myös alemman tasoisten säädöshankkeiden osalta tulisi esitettyjä asiantuntijapalveluja vaikutusten arviointiin tarjota ja käyttää. Useimmiten juuri pienissä ja käytännössä yhden virkamiehen valmistelemissa säädöshankkeissa saattaa olla tarvetta asiantuntijapalvelujen käytölle.
Työlainsäädännön osalta erityisvaatimuksia annettaville ohjeistuksille asettaa työlainsäädännön valmistelussa omaksuttu laaja ja palkansaajapuolen näkökulmasta toimiva kolmikantainen valmistelukäytäntö. Yhä useammin työlainsäädäntö-valmisteluhankkeetkin liittyvät toimivallan osalta useamman ministeriön toimivaltaan, jolloin tämän kolmikantaisen toimintatavan omaksumisessa eri ministeriöissä saattaa ilmetä erilaisia käsityksiä. Tältä osin ehdotuksessa onkin osaltaan todettu, että eri ministeriöiden on huolehdittava muiden ministeriöiden kytkemisestä valmisteluun, jonka lisäksi tulisi siis myös huomioida erityisesti työlainsäädäntöä käsiteltäessä asioiden käsittelyn kolmikantainen menettelytapa. Toimivan kolmikantaisen valmistelun edistämiseksi ja kehittämiseksi tulisi vaikutusarvioinnin suorittamisessa ottaa huomioon myös työntekijä- ja työnantajapuolen näkemykset valmisteltavan lainsäädännön vaikutusarviointitekijöistä. Vaikutusarvioita saattaisi olla myös hyvä pyytää suoraan työmarkkinatahoilta, joilla alan toimijoina työlainsäädäntöön kehittämiseen liittyvissä asioissa on useimmiten runsaasti kokemusta ja näkemystä mahdollisista valmisteltavan lainsäädännön vaikutuksista ja esimerkiksi toimivista vaikutusten seurantaindikaattoreiden valinnasta.
Vaikutusarvioinnin ja asiantuntijaverkoston osaksi tulisi SAK:n näkemyksen mukaan kytkeä laajasti eri tahoja. Ministeriöiden, yliopistojen ja tutkimuslaitosten lisäksi myös erilaiset järjestöt, jotka toimivat valmistelevan/valmistellun lainsäädännön alueella. Näitä ovat toki työlainsäädännön alueella myös ammattiliitot. Näin toimien saadaan arvokasta lisätietoa valmisteltavien säädösten tarpeellisuudesta, tarpeista ja voimassa olevien säädösten toimivuudesta.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry