Opetushallituksen ja CIMOn yhdistäminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi
uusivirasto@minedu.fi

OKM/35/040/2015

Esityksen keskeinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan perustettavaksi uusi virasto, johon Opetushallitus ja Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO yhdistetään. Perustettava virasto hoitaisi edellä mainituille virastoille kuuluvat nykyisin säädetyt tehtävät.

Henkilöstö siirtyy uuden viraston palvelukseen ja CIMOn henkilöstön palvelussuhde muuttuu työsopimussuhteesta virkasuhteeksi. Esityksellä haetaan kummankin nykyisen toimijan vahvuuksien ja osamisalueiden entistä parempaa hyödyntämistä ja toiminnan jatkamista tilanteessa, jossa molempien nykyisten virastojen rahoitus vähenee merkittävissä määrin. Uusi virasto esitetään perustettavaksi 1.1.2017. Vuodesta 2018 lukien uuteen virastoon olisi tarkoitus lisäksi liittää emovirastomallia soveltaen Kansallinen koulutuksen arviointikeskus KARVI ja Ylioppilastutkintolautakunta Keskus- ja aluehallinnon virastoselvityshankkeen mukaisesti.

Vuosia 2016–2019 koskevan julkisen talouden suunnitelmaa koskevan päätöksen perusteella arvioidaan Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskuksen CIMO:n, Opetushallituksen, Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen ja Ylioppilastutkintolautakunnan yhteenlaskettujen määrärahojen vähenevän 36,3 miljoonasta eurosta 33 miljoonaan euroon vuodesta 2016 vuoteen 2019. Vähennys on noin 9 prosenttia vuoden 2016 määrärahatasoon verrattuna. Esityksen taloudellisia vaikutuksia käsittelevässä osiossa arvioidaan, että suunniteltujen säästöjen toteuttaminen nykyisellä virastorakenteella heikentäisi kaikkien virastojen toimintamahdollisuuksia merkittävästi ja saattaisi vaarantaa niiden ydintehtävien hoitamisen. Lisäsäästöjä ei uuden viraston perustamisella tavoitella.

SAK:n kanta

SAK pitää uuden viraston perustamista perusteltuna ennen kaikkea esityksessä mainittujen toimintaympäristön muutoksista johtuvien uusien palveluntarpeiden vuoksi. Tällaisina on hallituksen esityksessä mainittu osallistuminen koulutusviennin edistämiseen sekä kokonaisvaltainen tavoitteenasettelu ja toiminta maakuvatyössä.

Edellä kuvattujen toimintaympäristön muutoksista johtuvien uusien palvelutarpeiden lisäksi toiminnallista synergiaa on saatavissa siitä, että valtiollinen virasto ja valtiollinen keskus yhdistetään. Pidämme myös perusteltuna sitä, että KARVI ja Ylioppilastutkintolautakunta tulevat osaksi uutta virastoa siten, että niiden asema riippumattomina toimijoina turvataan. SAK katsoo, että ammatillisen koulutuksen reformista seuraa merkittävä tarve kansalliselle ja uskottavalle laadunvarmistukselle ammatillisessa koulutuksessa. Tässä työssä OPH:n ja KARVIn yhteistyöllä tulee olemaan tärkeä rooli.

SAK haluaa erikseen nostaa esille Valtiontalouden tarkastusviraston tuottavuusohjelman toteuttamista ja vaikutuksia koskevassa tarkastuskertomuksessaan esiin nostaman henkilöstön vähentämistä koskevan seikan. Opetushallituksessa on henkilöstöä jouduttu vähentämään merkittävästi. Vuonna 2005 OPH:n henkilöstömäärä oli 359 henkilötyövuotta ja vuonna 2016 232 htv:ta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto toteaa että OPH:n henkiöstöä on vähennetty siten, että poistuma on jätetty korvaamatta, vaikka henkilötyön tarve ei ole vähentynyt tuottavuutta lisäävien toimenpiteiden johdosta. Tarkastusvirasto toteaa ettei henkilötyövuosivähennysvelvoite saisi johtaa siihen, että valtiontaloudelle aiheutuvat kokonaiskustannukset muodostuvat ulkoistamisen vuoksi suuremmiksi kuin aiemman toimintamallin kokonaiskustannukset.

Valtiontalouden tarkastusviraston huomio on syytä pitää mielessä, kun uuden viraston toimintoja järjestetään. Opetushallituksen toimintakenttään kohdistuu lähivuosina monia erittäin haastavia tehtäviä. Varhaiskasvatuslain uudistamisen seurauksena laaditaan ensimmäiset valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen digitalisoinnissa, ylioppilaskirjoitusten sähköistämisessä sekä lukiokoulutuksen kokeiluhankkeessa Opetushallituksella on keskeinen koordinaatiorooli. Ehkäpä kaikkein suurin haaste on kuitenkin ammatillisen koulutuksen reformi ja sen aiheuttamat muutokset ammatillisiin tutkintojen perusteisiin sekä järjestäjien toiminnan ohjaamiseen.

SAK pitää tärkeänä sitä, ettei näiden merkittävien uudistusten toteuttamista vaaranneta lyhytnäköisellä säästöpolitiikalla, minkä seurauksena valtakunnallisen ohjauksen ja koordinoinnin edellytykset heikkenevät. Uusi virasto tarvitsee toimintansa tärkeyden edellyttämät resurssit toimintaansa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry