Luonnos valtioneuvoston asetukseksi valtakunnallisista työvoimapula-aloista

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti työnteko-oikeuden laajentamiseen. Asetus mahdollistaa TTOL-luvan haltijoiden työskentelyn useammalle työnantajalle niillä aloilla, joilla työvoimapula on todistettavasti olemassa. Tämä on erityisen tärkeää niille ulkomaalaisille työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi ja joita uhkaa maasta poistaminen, mikäli uutta työtä ei löydy kolmen kuukauden kuluessa. Laajennus parantaisi heidän asemaansa ja edistäisi työmarkkinoiden toimivuutta.

SAK ei kuitenkaan kannata valtakunnallista tarkastelutapaa työvoimapula-alojen määrittelyssä. Työvoimatarpeet vaihtelevat merkittävästi alueittain, ja valtakunnallinen luokittelu voi johtaa tilanteisiin, joissa jokin ammatti määritellään työvoimapula-ammatiksi, vaikka tietyllä alueella kyseisestä työvoimasta olisi ylitarjontaa. SAK katsoo, että työvoimapula-alojen määrittelyn tulee säilyä pelkästään alueellisena, jotta päätöksenteko perustuu todelliseen ja ajankohtaiseen työmarkkinatilanteeseen.

SAK ei pidä metallien jalostuksen prosessinhoitajien ammattialaa hälyttävänä työvoimapula-alana. Alalla on elokuussa 2026 ollut 45 työtöntä työnhakijaa ja 77 avointa työpaikkaa.

Teollisuusliiton selvityksen mukaan metallien jalostuksen tämänhetkisissä keskittymissä ei ole ollut mittavia rekrytointitarpeita eikä niitä näyttäisi olevan tulossa. Ajoittaiset piikit avoinna olevien työpaikkojen määrissä liittynevät vuodenvaihteen sesonkeihin ja alkuvuoden tuotantohuippuihin sekä mahdollisesti siihen, että vuokrafirmat keräävät listoilleen työntekijöitä tulevaa varten. Prosessiteollisuuden osaajia on runsaasti työttömänä ympäri Suomea. Alan tehtäviin on mahdollista täydennyskouluttaa nopeasti työttömiä ja työnantajien pitää kantaa myös itse vastuuta kouluttamisesta.

SAK pitää kannatettavana sitä, että Suomessa työntekijän oleskeluluvalla toisella toimialalla työskentelevillä henkilöillä olisi mahdollisuus siirtyä joustavasti maanviljelyn avustaviin kausitöihin alan työvoiman tarpeen ollessa korkea. Näin maassa jo olevien työntekijöiden uudelleentyöllistymismahdollisuudet paranisivat ja työnantajien tarve rekrytoida lyhyisiin työsuhteisiin työntekijöitä kaukaa kolmansista maista voisi vähentyä.

Alaan liittyy muita ongelmia, kuten piilotyöpaikkojen runsas määrä ja kynnysrahojen periminen. SAK yhtyy Teollisuusliiton lausunnossaan esittämiin näkökohtiin alan ongelmista.

Asetusluonnoksen ammattilistauksessa on useita säänneltyjä ammatteja, yleis- ja erikoislääkärit sekä palomiehet. Näihin tehtäviin pääsy edellyttää korkeaa koulutusta ja erinomaista suomen kielen taitoa, eikä TTOL-luvan haltijoilla ole useinkaan realistisia mahdollisuuksia pätevöityä näihin tehtäviin lyhyellä aikavälillä.

Erityistä huolta herättää se, että palomiehet on sisällytetty työvoimapula-ammattien listalle, vaikka näitä ei ole mainittu missään alueellisessa linjauksessa. Hyvinvointialueiden tiukka taloudellinen on vaikuttanut rekrytointeihin negatiivisesti. Vaikka on varsin teoreettista, että työntekijän oleskeluluvalla voisi työllistyä palomieheksi, kertoo se asetuksen ongelmallisuudesta.

Edellä esitetyn perusteella SAK katsoo, että ehdotettu asetus valtakunnallisista työvoimapula-aloista ei ole toimiva työkalu. Lisäksi SAK tuo esiin huolen siitä, että poliittinen ohjaus ja aktiivinen lobbaus voivat vaikuttaa siihen, mitkä ammattinimikkeet päätyvät listalle. Tämä vaarantaa saatavuusharkinnan objektiivisuuden ja tietoperustaisuuden. Tietopohjan laadun ja läpinäkyvyyden varmistamiseksi menetelmiä on syytä kehittää edelleen.