Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Luonnos valtioneuvoston asetuk…

Lausunnot

Luonnos valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ja siihen liittyvästä muistioluonnoksesta

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

STM/2541/2012

Yleistä

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta ja siihen liittyvästä muistioluonnoksesta. Asetusta on valmisteltu työterveyshuoltolain perusteella nykyisen asetuksen (1484/2001) pohjalta huomioiden Työelämäryhmän loppuraportti sekä Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä työryhmän loppuraportti ja Työhyvinvointiryhmän raportti. Luonnosta on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriössä ja työterveyshuollon neuvottelukunnan kehittämis- ja seurantajaosto on ollut mukana valmistelutyössä.

Luonnosta valmistellessa on haluttu suunnata työterveyshuollon toimintaa painokkaammin työkyvyn tukemiseen työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyönä. SAK pitää kyseistä painotusta perusteltuna työurien pidentämisen kannalta. Luonnoksessa tuodaan esille työpaikan tarpeista lähtevän toiminnan tarpeellisuus sekä työnantajan vastuu kokonaisuudesta. Työterveyshuoltopalvelujen tuottajalta edellytetään työolojen tuntemusta. Myös tältä osin luonnos vastaa SAK:n näkemyksiä. Asetustekstiin SAK tekee vain muutamia tarkennuksia, mutta muistioluonnoksen osalta on tarvetta laajempaan tekstin tarkasteluun.

Haluamme vielä tuoda esille työterveyshuollon järjestämishaasteen koskien työntekijöitä, jotka ovat töissä pätkittäin tai keikkatöissä henkilöstöpalveluyrityksissä. Perinteinen tapa järjestää työterveyshuollon palvelut työpaikkaselvityksineen tai työkyvyn tukeminen ja seuranta eivät toimi työnantajan, työntekijän eivätkä myöskään palvelujen tuottajan näkökulmasta toivotulla tavalla. Tämä asia on hyvä kirjata taustamuistiossa sopivassa kohdassa sekä mainita, että asia vaatii jatkoselvitystä.  Uusittavassa Hyvä työterveyshuoltokäytäntö – oppaassa on selkeästi tuotava esille, että työterveyshuollonpalvelut tulee järjestää niin, että työntekijät eivät ole eriarvoisessa asemassa riippuen työsuhdemuodosta.

Yksityiskohtaisia huomioita ja korjauksia sekä asetustekstiin että muistioon

SAK pitää hyvänä, että 1 §:ssä todetaan vastuun työpaikan turvallisuudesta, terveellisyydestä ja työkykyyn vaikuttavien tekijöiden hallinnasta olevan työnantajalla.

Ehdotamme 2 §:n 2 momentin alkavan sanalla työterveyshuolto työterveydenhuollon sijaan.

3 §:n osalta muistion viimeisessä kappaleessa pitäisi todeta, että työterveyshuollon järjestäminen kaikille työntekijöille on työnantajille lakisääteinen velvollisuus työterveyshuoltolain mukaisesti. Lisäksi kappaleen lopussa luotellaan haitta- ja vaaratekijöitä, jotka on tunnistettava ja selvitettävä. Luetteloon on syytä lisätä työaika- ja työsuhdemuodot.

7 §:ssä asetustekstissä on 2 momentissa lueteltu tekijöitä, jotka on selviteltävä työterveyshuollon sisältöä määriteltäessä. Perustelumuistiossa oleva luettelo tekijöistä on kuitenkin erilainen kuin asetustekstissä. Tältä osin perustelumuistion tekstiä on korjattava. Lisäksi muistiossa viitataan 2 momentin 10 kohtaan puhuen henkilöstön terveydentilasta, vaikka asetustekstissä on puhe henkilöstön tilasta. SAK näkee tärkeänä, että 11 kohdan osalta kerrotaan vaikka esimerkkien avulla, mitä tarkoittaa ”työpaikan mahdollisuudet yksilöllisiin työjärjestelyihin työntekijän työkyvyn perusteella”.

Asetustekstissä 10 §:ssä otsikkona on työpaikkaselvityksen määritelmä ja tavoitteet. Otsikon alta ei kuitenkaan löydy määritelmää, vaan tekstissä kuvataan, mitä työpaikkaselvityksessä tehdään. Näin ollen tältä osin on tarvetta asetustekstin tarkistukseen.

Pykälässä 11 viitataan 5 §:stä johtuviin toimenpiteisiin ja 6 §:ssä mainittuihin menetelmiin. Viittaukset pitäisi olla kuitenkin pykäliin 7 ja 9. Lisäksi 11 §:n lopulla oleva lause koskien yhteisiä työpaikkoja jää epäselväksi, joten sitä pitäisi täsmentää seuraavasti: ”Yhteisillä työpaikoilla pääasiallista määräysvaltaa käyttävän työnantajan on…” Sama lisäys on tarpeen tehdä myös perustelumuistioon.

12 §:ssä todetaan terveystarkastuksen tavoitteena olevan muiden asioiden lisäksi terveyssuunnitelman laatimisen. Perusteluosassa olisi toivottavaa kuvata, mitä terveyssuunnitelmalla tarkoitetaan. Pykälän 2. momentin ylimääräinen kysymysmerkki on syytä poistaa.

14 §:ssä eivät asetustekstin luettelo ja muistiotekstin luettelo terveystarkastusten tekemisestä vastaa toisiaan. Lisäksi olisi toivottavaa selvittää muistiossa, mitä tarkoitetaan normaalista poikkeavilla työajoilla. Samoin olisi muistiotekstiin tarpeen lisätä kohdan 10 osalta tekstiä, jossa todetaan työsuhteen päättymisellä tarkoitettavan myös eläköitymistä. Erityisen tärkeää on ohjeistaa ja laatia terveyden seurantasuunnitelma työntekijöille, joilla on todettu ammattitauti sekä erityistä sairastumisen
vaaraa aiheuttaville tekijöille (1485/2001) kuten syöpää aiheuttaville tekijöille altistuneille työntekijöille.

Asetustekstin 16 §:n viimeinen lause voi aiheuttaa tulkintaongelmia, joten tekstiä olisi syytä selkeyttää kertomalla, tarkoitetaanko 1 momentilla työterveyshuoltolakia vai asetuksen pykälää.

Työterveyshuolto ja työkyvyn tukeminen työterveysyhteistyönä työryhmä esitti loppuraportissaan, että sosiaali- ja terveysministeriö selvittää, miten turvataan sosiaalivakuutuksen ja sosiaalihuollon osaaminen ja asiantuntemuksen käyttö työterveyshuollossa. Lisäksi ryhmä esitti että lisätään edellä mainitun alan asiantuntija valtioneuvoston asetuksen luetteloon työterveyshuollon asiantuntijaksi. Tämä puuttuu nyt 22 §:stä ja SAK näkee tärkeänä tällaisen lisäyksen tekemistä 22 §:n 3 kohdan luetteloon.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry