Luonnos hallituksen esitykseksi laeista sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33
00023 Valtioneuvosto

Lausuntopyyntönne 07.05.2008 (STM006:00/2008)

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt lausuntoa valmistelemastaan luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi sairausvakuutuslain ja lääkelain muuttamisesta. Muutosten tarkoituksena on ottaa Suomessa käyttöön viitehintajärjestelmä. Näin on tarkoitus hillitä lääkekorvausmenojen kasvua ja edistää edullisempien vaihtokelpoisten valmisteiden käyttöä.

Lakiesityksissä on kuvattu viitehintaryhmän muodostaminen ja viitehinnan muodostuminen sekä tukkuhinnan ja korvattavuuden perusteet. Lisäksi samalla on tarkoitus muuttaa lääkelain lääkevaihtoa koskevia säädöksiä. Tarkoitus on sisällyttää vuoden 2006 lääkelain muutoksella lääkevaihdon ulkopuolelle jätetyt samaa vaikuttavaa lääkeainetta sisältävät vastaavat valmisteet lääkevaihdon piiriin.

Nyt käsiteltävänä olevan lainmuutoksen vaikutukset kohdistuvat ennen muuta lääkekustannuksiin. Olisi kuitenkin tärkeää tarkastella sairauksien aiheuttamien kokonaiskustannusten määrää, joista lääkekustannukset muodostavat vain osan. Lääkekorvausjärjestelmän tulisi siis tukea vaikuttavaa ja tehokasta lääkehoitoa, jolla voidaan vähentää sairauden aiheuttamia kokonaiskustannuksia.

SAK näkee lääkemenojen ja samalla myös lääkekorvausmenojen kasvun hillitsemisen kannatettavana tavoitteena. SAK:n mielestä viitehintajärjestelmään siirtyminen on mahdollista ja myös lääkevaihdon ulottaminen analogiamenetelmäpatentilla suojattuihin lääkevalmisteisiin on hyväksyttävää. On toivottavaa, että muutokset vaikuttavat hillitsevästi lääkekustannusten nousuun.

Huolimatta tällä hetkellä maksettavista lääkekorvauksista ihmiset joutuvat tinkimään tarpeellisesta lääkkeiden käytöstä niukan toimeentulon vuoksi tai hakemaan toimeentulotukea voidakseen hankkia tarvitsemiaan lääkkeitä. Tämän vuoksi samalla kun hillitään lääkekustannusten kokonaismäärän kasvua, olisi tärkeää huolehtia siitä, että potilaan lääkkeistä maksama hinta ei muodosta estettä niiden hankkimiselle.

Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan ”rinnakkaisvalmisteen kaupanoloa koskeva edellytys katsottaisiin täyttyvän, jos lääkevalmisteen myyntiluvan haltija ilmoituksellaan vahvistaisi valmisteen olevan apteekissa saatavilla seuraavan vuosineljänneksen alkaessa”. On kuitenkin pelättävissä, että kaupanoloa koskeva edellytys ei aina täyty ilmoituksesta huolimatta. Tällaisia tilanteita varten olisi tarpeen kirjata lakiin mahdollisuus määrätä uhkasakko tai muu sanktio virheellisen ilmoituksen antanutta myyntiluvan haltijaa kohtaan. SAK:n mielestä on tärkeää, että viitehinta määritellään edullisimman, saatavilla olevan lääkkeen mukaan eikä pelkän hintailmoituksen perusteella.

Luonnoksessa on kuvattu, miten viitehinta määritellään ja minkä verran viitehinta ylittää edullisimman valmisteen hinnan. Samat 1,50 ja 2 euron rajat on tarkoitus ottaa käyttöön myös vaihtokelpoisten lääkkeiden osalta. Ehdotetut rajat ovat liian tiukat ja varsinkin, jos kyseessä on kallis valmiste, on 2 euron raja liian pieni. Parempi ratkaisu olisi käyttää joko prosentteihin perustuvaa määrittelyä tai muodostaa useampiportainen järjestelmä.

Viitehintaryhmät ja viitehinnat on luonnoksen mukaan tarkoitus vahvistaa neljännesvuosittain. Vaikka tämä onkin teknisesti mahdollista ja voi vaikuttaa hintatasoon suotuisasti, olisi kuitenkin vakavasti harkittava viitehintaryhmien ja viitehintojen vahvistamista harvemmin esimerkiksi puolen vuoden välein.

Esitetyillä lakien muutoksilla ei ole potilaan eikä terveydenhuoltojärjestelmän näkökulmasta vaikutusta esimerkiksi lääkärintodistusten tarpeellisuuteen erityiskorvattavuuden myöntämisessä yksittäiselle potilaalle. SAK pitää toivottavana, että jatkossa pyrittäisiin saamaan aikaan muutoksia, jotka helpottaisivat myös käytännön työtä tekevän terveydenhuollon kuormitusta esimerkiksi todistamisvelvollisuuden osalta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry