Luonnos hallituksen esitykseksi ilmastolaiksi

Ympäristöministeriö
kirjaamo.ym@ymparisto.fi

YM010:00/2013

Ilmastopolitiikan suunnittelun ja seurannan vahvistaminen kannatettavaa

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi ilmastolaki, jolla luodaan puitteet pitkäjänteisen ja johdonmukaisen ilmastopolitiikan suunnittelemiseen ja toteuttamiseen. Lailla turvattaisiin ilmastopolitiikan suunnitelmien perustuvan laajaan ja monipuoliseen tietoon, kuulemiseen ja kattavaan sekä riittävään ilmastopolitiikan seurantaan. Onkin tärkeää, että ilmastopolitiikan suunnitelmissa huomioidaan jatkossa painokkaammin taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ml. työllisyysvaikutukset. Eduskunnan näkemysten kuuleminen ja sitoutuminen ilmastopolitiikkaan esitetään taattavaksi parhaiten selontekomenettelyllä ja eduskunnalle toimitettavalla vuosittaisella ilmastokertomuksella.

SAK kannattaa yllä mainittuja tavoitteita ja sitä, että ilmastolaki koskisi välittömästi vain päästökauppasektorin ulkopuolisia toimia. Lisäksi on perusteltua, että ilmastolaki kattaa hillintätoimien lisäksi myös sopeuttamistoimet ja -suunnitelman.

Kuten esitetään, lain on hyvä koskea pelkästään viranomaisia eikä asettaa uusia velvoitteita päästöjen vähentämiseksi yrityksille tai muille toimijoille.

Ministeriöiden välinen työnjako ilmastolain osalta vaikuttaa myös perustellulta. Kukin ministeriö vastaa oman toimensa seurannasta ja ympäristöminiteriö kokoaa ilmastolain mukaiset asiat yhteen. Pitkän aikavälin skenaarioista ja strategiasta vastaa entiseen tapaan työ- ja elinkeinoministeriö. Toivottavaa on, että lakimuutos edistää ministeriöiden välistä yhteistyötä.

Kyseessä on ns. raamilaki, joka ei sisällä aineellista lainsäädäntöä vaan ilmastonmuutokseen liittyvä yksityiskohtainen säätely sisältyisi jatkossakin eri sektoreiden erityissääntelyyn. Valittu lähtökohta on hyvä.

Ilmastolain ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmään ei perusteltua sisällyttää kasvihuonekaasujen 80 % kokonaispäästötavoitetta vuoteen 2050 mennessä

Hallitus esittää, että lailla asetettaisiin Suomen kansainvälisiin sopimuksiin, Euroopan unionin lainsäädäntöön ja poliittisiin sitoumuksiin perustuva kasvihuonekaasujen pitkän aikavälin tavoite. Lakiehdotuksen 6 pykälän 2 momentissa esitetään 80 % päästövähennystavoitetta vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoteen 1990.

SAK:n ilmasto- ja energiapoliittisen ajattelun lähtökohtana on päästövähennystavoitteiden mukauttaminen yleisen kahden asteen lämpenemistavoitteen kanssa. Kuten kansallisessa ilmasto- ja energiastrategiassa ja ilmastopolitiikkaa käsittelevässä tulevaisuuselonteossa on todettu, tarkoittaa tämä käytännössä 80 % päästövähennystavoitteen asettamista – ja toteutumista – vuodelle 2050. Eurooppa-neuvosto on puolestaan asettanut tavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 80 – 95 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä, mikä on linjassa hallitusten välisen ilmastoasiantuntijoista koostuvan ilmastopaneelin neljännen arviointiraportin suositusten kanssa.

Jatkossakin tarvitaan systemaattista pitkän aikavälin suunnittelua ja erilaisten skeenaariovaihtoehtojen arviointia pitkän aikavälin tavoitteisiin pääsemisen varmistamiseksi. SAK ei kyseenalaista itse 80 % tavoitetta ja sen saavuttamisen tarpeellisuutta, mutta ei kannata sen asettamista ilmastolakiin. Jo nykykäytäntö, jossa kansallisesti laaditaan pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiat sekä tulevaisuuselontekoja, takaa tarvittavan poliittisen sitoutumisen kasvihuonekaasuvähennystoimiin. Lisäksi tämä lakiesitys lisää sitouttamista eduskunnalle toimitettavien ilmastovuosikertomusten muodossa. Strategisen menettelyn etuna suhteessa lakiin on sen joustavuus ja se, että tarkastelussa ovat tasapuolisesti sekä ilmasto- että energiapolitiikka.

On myös huomattavaa, että Suomi ei päätä yksin ilmastopoliittisia tavoitteitaan, vaan osana EU:n ja YK:n ilmastosopimuksissa mukana olevia valtiokoalitioita. Tämänkään vuoksi ei ole perusteltua asettaa potentiaalisesti muuttuvaa numeraalista lakitason päästövähennystavoitetta.

Myöskään esim. Itävallan tai Saksan liittotasavallan ilmastolaissa ei ole numeraalista pitkän aikavälin tavoitetta. Irlanti on puolestaan luopumassa sitovasta tavoitteestaan.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry