Lausuntopyyntö Ammatillisen koulutuksen laatustrategiasta vuosille 2011 – 2020 sekä Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen–työryhmän muistiosta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
kirjaamo@minedu.fi
Meritullinkatu 10

00023 Valtioneuvosto

Dnro 39/040/2010

Ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuosille 2011 – 2020

Opetusministeriö asetti 16.3.2010 työryhmän valmistelemaan ehdotusta ammatillisen koulutuksen laatustrategiaksi, jonka tulisi kattaa kaikki ammatillisen koulutuksen kansallisen laatujärjestelmän osat ja kaikki ammatillisen koulutuksen järjestämismuodot.

Laatustrategian toteuttamisen tukena toimii opetusministeriön vuonna 2008 hyväksymä Ammatillisen koulutuksen laadunhallintasuositus, joka perustuu laadunvarmistuksen yleiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Suosituksen tavoitteena on laadun parantamisen ja innovatiivisen ajattelun edistäminen kaikilla tasoilla. Strategian valmistelussa on otettu huomioon myös ammatillisen koulutuksen eurooppalaisen yhteistyön vahvistamiseen tähtäävän Kööpenhaminan prosessin joulukuussa 2010 täsmennetyt tavoitteet.

Tällä strategialla tähdätään siihen, että vuonna 2015 ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on toimiva, auditointiin ja sitä tukevaan kriteeristöön perustuva laadunhallintajärjestelmä. Sitä, miten auditointiprosessi käytännössä järjestetään, ja mistä mahdollisesti kymmenet auditointitaitoiset toimijat löydetään, ei muistiosta ilmene. SAK:n mielestä tämä kysymys on ratkaistava varsin pian, jos aikataulusta halutaan pitää kiinni. Ilman tarkempaa ohjeistusta on mahdollista, että auditointi itsessään nousee ongelmaksi: vain osa koulutuksista auditoidaan ja nämäkin auditoinnit voivat olla keskenään vaikeasti vertailtavissa.

Työryhmä esittää, että ammatillisen koulutuksen järjestämisedellytyksissä arvioinnin roolia laadunvarmistuksessa ja laadun jatkuvassa parantamissa selkeytetään mm. luomalla kriteeristö järjestämisedellytysten arviointiin. SAK pitää tärkeänä sitä, että näin täsmennetty kriteeristö on avoin julkiselle arvioinnille ja kohtelee kaikkia koulutuksen järjestäjiä tasapuolisesti. Kriteeristöllä on oltava myös määrälliset rajat, jotka rajoittavat liikakoulutusta suosikkialoille ja rohkaisevat myös sellaisen koulutuksen järjestämiseen, jonka ammatilliset perusteet ovat vasta muotoutumassa. 

Työryhmä haluaa selkeyttää ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmää ja vahvistaa maltillisesti tuloksellisuuden painoarvoa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoituksessa. Tästä muotoilusta työryhmä äänesti lähinnä siksi, että maltillisen tuloksellisuuden vahvistamisen edellytyksistä oli erilaisia näkemyksiä. SAK katsoo, että tässä kuvattu suuntaus on perusteltu, jos sen edellyttämät, toiminnan tuloksellisuutta kuvaavat mittarit, mittaavat oikeita asioita oikein. Muuten maltillinenkin tuloksellisuuden vahvistaminen on heikolla pohjalla, ja voi johtaa jopa haitalliseen ammatillisen koulutuksen laatua heikentävään toimintaan.

Päävastuun laadunhallinnassa työryhmä haluaa sälyttää koulutuksen järjestäjille. Näiden valmiuksia tukien mm. itsearvioinnin ja vertaisoppimisen avulla. Strategiassa ei kuitenkaan täsmennetä, kenen vastuulle ja millä aikataululla tämä tukityö annetaan. SAK katsoo, että tämän työn käynnistäminen on opetushallinnon vastuulla. Myös koulutustoimikunnat, joissa työmarkkinajärjestöillä on edustus, ovat mahdollisia yhteistyötahoja myös varsinaisen käynnistämisvaiheen jälkeen.

Työryhmä toteaa, että ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa toteutetaan ja kehitetään aktiivisesti yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Strategian liitteenä on kuvattu eräitä, lähinnä EU:n piirissä kehitettyjä, numeerisia laadunhallintajärjestelmiä, jotka auttavat mahdollisesti maiden välisten vertailujen tekemisessä. Muistiossa ei kuitenkaan täsmennetä lähtötilannetta, Suomen ammatillisen koulutuksen laatua suhteessa verrokkimaihin.  Oletuksena näyttää olevan, että tilanteemme on nyt hyvä, ja että jatkossa tämän strategian tehtävänä on ”kannustaa ammatillisen koulutuksen järjestäjiä kehittämään toimintansa laatua kohti erinomaisuutta” (sivu 10).

Oletus voi pitää paikkansa, mutta mitään vahvaa, maiden välisiin vertailuihin perustuvaa näyttöä siitä ei ole olemassa. On kuitenkin syytä olettaa, että koulutuksen laadussa on eroja, mahdollisesti jopa kasvavia eroja. Monille järjestäjätahoille hyvä ja tyydyttävä laatu ovat riittävän kunnianhimoisia tavoitteita.

Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen

Opetusministeriö käynnisti joulukuussa 2009 oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishankkeen, jonka tehtävänä oli laatia oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskevan viranomaistoiminnan laatukriteerit sekä tehdä ehdotukset toimenpiteiksi ohjausjärjestelmän kehittämisestä. Oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämishanke oli osa ammatillisen koulutuksen laatustrategiatyötä.

Ohjausryhmä esittää loppuraportissaan kuvauksen oppisopimuskoulutuksen nykytilasta sekä ehdotukset oppisopimuskoulutuksen laadun kehittämiseksi, koulutuksen järjestäjätason laadun varmistamiseksi ja kansallisen tason toimenpiteen laadun varmistamiseksi.

Koulutuksen järjestäjätason laadunvarmistuksen osalta työryhmä esittää, että oppisopimuskoulutuksen on oltava osa koulutuksen järjestäjän palveluvalikoimaa ja että oppisopimuskoulutus otetaan huomioon koulutuksen strategioissa. Ammatillisen koulutuksen laatusuosituksen mukaisesti oppisopimuskoulutuksen laadun kehittäminen toteutetaan osana koko ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta.

Oppisopimuskoulutuksen toteutuminen kuvataan prosessivaiheittain.  Oppisopimuskoulutuksen prosessin eri vaiheiden laatukriteerien toteuttaminen edellyttää koulutuksen järjestäjätasolla oppisopimuskoulutuksen resurssien, hallinnon ja johtamisjärjestelmien toimivuuden arviointia. Edelleen koulutuksen järjestäjätason laadunvarmistus tarkoittaa koulutuksen järjestäjien yhteistyön lisäämistä. Kokonaisvastuu oppisopimusprosessin johtamisesta on oltava koulutuksen järjestäjällä. Laadun varmistukseen kuuluu kansallisella tasolla myös se, että vastuut oppisopimuskoulutuksen toimintamenettelyistä, malleista ja resursseista määritellään selkeästi koulutuksen järjestäjätasolla.

SAK pitää työryhmän raporttia prosessikuvauksen osalta hyvänä. On tärkeää että selvitys on tehty. Koulutuksen järjestäjien tiivis integroiminen oppisopimuskoulutuksen laatutyöhön on välttämätöntä.

SAK katsoo, että raportti on toimeksiannon ensimmäisen kohdan eli laatukriteerien määrittelyn osalta huolellisesti käsitelty. SAK haluaa nostaa kansallisen tason toimet laadun varmistuksessa näkyvämmin esiin ja edellyttää jatkotyössä niiden eteenpäinviemistä.

Koulutuksen järjestäjien osaamisen varmistaminen kaikilla tasoilla, kuten näyttötutkintomestarikoulutuksen kehittäminen, on osaamisperustan yhtenäistämisen ja koulutusprosessin yhdenmukaisuuden kannalta välttämätöntä. Oppisopimuskoulutuksen erityispiirteistä johtuen työpaikkatason toimiin tulee kiinnitetään eritystä huomiota. Työpaikkakouluttajien työn tukeminen, työpaikan ja koulutuksen järjestäjän yhteistyön lisääminen on oppisopimuskoulutuksen laadun varmistamisen kannalta välttämätöntä. Työpaikkakouluttajien osaamisesta on pidettävä jatkuvasti korkealla tasolla ja heidän työtään ja jatkokoulutusmadollisuuksiaan on tuettava. Resursseja työpaikkaohjaajien toimiin on varattava riittävästi.

SAK pitää tärkeänä, että Opetushallitus valmistelee esityksessä mainitun laadunhallinnan oppaan. Oppaaseen tulisi sisällyttää keskitetysti oppisopimuskoulutuksen järjestämistä koskeva ohjeistus koulutusprosessin toteuttamisen osalta sekä oppisopimuskoulutuksen järjestämisessä tarvittavat lomakkeet. SAK kannattaa ohjausryhmän esitystä oppisopimuskoulutuksesta vastuullisten toimijoiden osaamisen lisäämisestä valtakunnallisella koulutusohjelmalla.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja ohjausjärjestelmää on kehitettävä siten, että eri järjestämismuotoja voisi käyttää joustavasti ja niiden yhdistäminen joustavasti olisi mahdollista. Tämä palvelisi opiskelijan tarpeita ja turvaisi oppisopimuskoulutuksen jatkumisen myös niissä tilanteissa, joissa koulutus olisi vaarassa keskeytyä yrityksen taloudellisen tilanteen heiketessä. Koulutuskorvausten on oltava riittäviä opiskelijan ohjauksen varmistamiseksi ja erityistä huomiota korvausten kannustavuuteen on kiinnitettävä ammatillisen peruskoulutuksen osalta, jolloin opiskelun alkuvaiheessa opiskelijan ohjaustarve on suurempaa.

SAK kannattaa työryhmän esitystä, jonka mukaan työmarkkinajärjestöt selvittäisivät, miten keskeisten toimialojen työehtosopimusten palkkausta koskevissa määräyksissä on huomioitu tehtävien vaativuus ja ammattitaidon kehittyminen sekä mahdolliset erilliset määräykset harjoittelijoiden ja oppisopimusopiskelijoiden palkkauksesta. SAK on valmis omalta osaltaan selvittämään TES-vaikutukset.

Keskeinen sisältö:

• koulutuksen järjestäjän osaaminen on varmistettava

• työpaikkatason toimiin varattava riittävät resurssit

• työpaikkakouluttajien osaaminen on pidettävä jatkuvasti korkealla tasolla ja heidän työtään ja jatkokoulutusmadollisuuksiaan on tuettava

• resursseja työpaikkaohjaajien toimiin on varattava riittävästi.

• Opetushallitus valmistelee loppuraportissa kuvatun mukaisen laadunhallintaoppaanoppilaitosmuotoisen ja oppisopimusmuotoisen koulutuksen yhdistämisen tulee olla joustavaa

• keskeytymätön oppisopimuskoulutuksen loppuun saattaminen ja opiskelu tulee turvata kaikissa tilanteissa
   

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry