Lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi

Sosiaali- ja terveysministeriö
PL 33, 00023 Valtioneuvosto

STM111:00/2012

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:ltä lausuntoa luonnokseen hallituksen esitykseksi laeiksi sosiaalihuollon asiakkaan ja asemasta ja oikeuksista annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamisesta sekä eräiksi niihin liittyviksi laeiksi. Ehdotetuilla lakimuutoksilla vahvistettaisiin ns. muistutusmenettelyn asemaa sosiaalihuollon asiakkaiden ja potilaiden ensisijaisena keinona ilmaista tyytymättömyytensä saamaansa palveluun ja hoitoon tai niihin liittyvään kohteluun. Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää erityisesti näkemystä valittavaan sääntelymalliin. Hallituksen esitysluonnoksen yleisperusteluissa on arvioitu kolmea vaihtoehtoista sääntelymallia. Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää esittämään näkemyksen siitä, miten sääntelyn toimeenpanoa muistutuksen aseman vahvistamiseksi tulisi tukea ja minkälainen rooli ministeriöllä tulisi olla toimeenpanossa.

Lausuntona luonnokseen hallituksen esitykseksi SAK esittää seuraavaa:

Esityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan tarkennettavaksi sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain sekä potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muistutusmenettelyä koskevia säännöksiä sekä lisättäväksi em. lakeihin kantelumahdollisuutta koskevat säännökset.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi sosiaali- ja terveydenhuollon kanteluasioiden käsittelyä hallintolain kanteluasioiden käsittelyä koskevien uusien säännösten mukaiseksi. Tämän vuoksi ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön sisältyvät kantelujen käsittelyn määräaikoja koskevat säännökset kumotaan. Ehdotus liittyy Eduskunnassa käsiteltävänä olevaan hallituksen esitykseen hallintolain muuttamiseksi (HE 50/2013 vp). Tässä esityksessä vastaavasti ehdotetaan lisättäväksi hallintolakiin uusi 8 a luku, jossa säädettäisiin hallintokantelun tekemisestä ja käsittelyä koskevasta menettelystä. Sosiaalihuollon asiakaslaissa ja potilaslaissa olisi jatkossa viittaussäännökset hallintolain hallintokantelun tekemistä ja käsittelyä koskevaan 8 a lukuun. SAK pitää hyväksyttävänä, että jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon kantelujen käsittelyssä noudatettaisiin uusia hallintolain menettelyä ja määräaikoja koskevia säännöksiä. Uusien säännösten mukaan hallintokanteluille säädettäisiin lähtökohtainen kahden vuoden vanhentumisaika. Haluamme kuitenkin korostaa, että hallintokantelun tekemiselle ei tule asettaa ehdotonta määräaikaa vaan erityisestä syystä myös määräajan kuluttua vanhentumisaikaa vanhempia asioita tulee voida ottaa tutkittavaksi. Näkemyksemme mukaan tämä on tärkeää henkilön oikeusturvan toteutumisen kannalta erityisesti myös esimerkiksi tilanteissa, joissa nyt esitetyn muistutuksen käsittely olisi jostain syystä viivästynyt.

Muistutusmenettely

Esityksen tavoitteena on vahvistaa muistutusmenettelyn asemaa ensisijaisena keinona kanteluun nähden ja siirtää laillisuusvalvonnan painopistettä ennaltaehkäisevään ja toimijoiden oma-aloitteiseen valvontaan. Tavoitteena on myös parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden ja potilaiden oikeusturvaa edistämällä asiakkaan ja potilaan mahdollisuutta saada asiansa muistutusmenettelyssä nopeasti ja tehokkaasti käsitellyksi siellä, missä muistutuksen kohteena oleva palvelu ja hoito tai niihin liittyvä kohtelu on tapahtunut. Esitysluonnoksen mukaan muistutusmenettely olisi parhaimmillaan asiakkaalle tai potilaalle helppo ja matalan kynnyksen reagointikeino saada oma asiansa käsittelyyn ja selvitetyksi. SAK pitää näitä esitysluonnoksen tavoitteita tärkeinä. Haluamme tässä yhteydessä kuitenkin korostaa, että muistutuksen tekeminen ei missään tapauksessa saa rajoittaa asiakkaan tai potilaan oikeutta kannella saamastaan palvelusta/hoidosta tai siihen liittyvästä kohtelusta asianomaiselle valvovalle viranomaiselle. Muistutuksen tekeminen ei myöskään saa rajoittaa oikeuksia normaaliin muutoksenhakuun tilanteissa, joissa tämä on mahdollista.

Hallituksen esitysluonnoksessa esitetyistä sääntelymalleista SAK pitää parhaimpana yleisperusteluissa esitettyä kolmatta vaihtoehtoa, jossa valvontaviranomaisen harkintavaltaa esitetään lisättäväksi asian käsittelyyn ottamisessa sellaisissa tilanteissa, joissa muistutusta ei ole tehty ennen kantelun tekemistä. Tässä vaihtoehdossa sosiaalihuollon asiakaslakia ja potilaslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että valvontaviranomainen voisi harkintansa mukaan siirtää kanteluasian ensin muistutusmenettelyssä tutkittavaksi. Toisaalta ei kuitenkaan saisi olla poissuljettua, etteikö asiakas/potilas voisi vaihtoehtoisesti kannella suoraankin sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvoville viranomaisille hallintolain uusien kantelusäännösten mukaisesti. Lähtökohtana tässä sääntelymallissa olisi kuitenkin muistutuksen ensisijaisuus.

Sosiaalihuollon asiakaslain ja potilaslain muistutuspykäliä ehdotetaan hallituksen esitysluonnoksen mukaan muutettavaksi siten, että toimintayksikköjen edellytettäisiin tiedottavan riittävällä tavalla asiakkailleen ja potilaille muistutusoikeudesta ja tekemään muistutusmenettely heille mahdollisimman vaivattomaksi. SAK pitää erittäin tärkeänä sitä, että muistutusmenettelystä tehdään tosiasiassa toimiva menettely ja muistutusoikeudesta tiedotetaan aktiivisesti. Näkemyksemme mukaan tämä edellyttää Sosiaali- ja terveysministeriöltä erittäin vahvaa ja aktiivista ohjausta säädösten toimeenpanossa.

Muistutuksen käsittely sisäisesti sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä, olipa kyse julkisesta tai yksityisestä toimijasta, tulee järjestää ja ohjeistaa yhdenmukaisella tavalla, jotta lakimuutosten tavoitteet toteutuisivat. Erityisen tärkeänä pidämme, että muistutukseen tulee aina vastata kohtuullisessa ajassa (esityksessä kohtuullisena aikana on pidetty noin 1 – 4 viikkoa, enintään 1 – 2 kuukautta erittäin ongelmallisissa asioissa), kirjallisesti ja perustellusti tavalla, jonka asiakas tai potilas varmasti ymmärtää. Perusteluissa ei tulisi missään tapauksessa esimerkiksi pelkästään viitata asianomaisiin lainkohtiin. Lisäksi ensiarvoisen tärkeää on, että muistutuksen käsittelijän tulee aina olla esteetön, jotta asian objektiivinen käsittely tulee turvatuksi. Tämä voi käsityksemme mukaan esimerkiksi pienemmissä toimintayksiköissä olla ongelmallista.

Näkemyksemme mukaan Sosiaali- ja terveysministeriöllä on tärkeä rooli eri toimijoiden asianmukaisessa ohjeistamisessa. Hallituksen esitysluonnoksen yksityiskohtaisissa perusteluissa esitetään toimintayksikköjen tiedottamisvelvollisuuteen liittyen, että ”muistutuksen vaivattomuutta voitaisiin edistää esimerkiksi pitämällä toimintayksikössä ja sen Internet sivuilla saatavilla muistutuksen tekemistä varten selkeitä yhteystietoja ja ohjeita tai muistutuksen tekemiseen tarkoitettuja erillisiä lomakkeita”. Toivottavaa olisi, että Sosiaali- ja terveysministeriö yhdenmukaistaisi näitä eri toimijoiden käyttämiä ohjeita/lomakkeita ja myös itse aktiivisesti tiedottaisi asiasta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry