Lausunto ERVV:n ja EVM:n muuttamisesta

U 26/2011 vp Euroopan rahoitusvakausvälinettä (ERVV) koskevan puitesopimuksen muuttamisesta
U 27/2011 vp Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamista koskevan sopimuksen muuttamisesta

Eduskunnan talousvaliokunta
00102 Eduskunta

1 Velkakriisin ratkaisu vaatii järeitä toimenpiteitä

Elokuussa 2011 koettu osakemarkkinoiden lasku ja kasvunäkymien synkkeneminen teollisuusmaissa paljastivat maailmantalouden heikkouden. Kasvu on erittäin hauraalla pohjalla. Euroopassa valtioiden velkakriisi on jatkunut ja valtioiden rahoitusvaikeuksien leviäminen on saatu estettyä vain poikkeuksellisilla toimenpiteillä, eli sallimalla Euroopan keskuspankin ostavan valtioiden velkakirjoja.

Tähän asti käytetyt keinot eivät ole selvästi riittäviä velkakriisin taittamiseen. Tällä tavalla toimien edessä on pitkään kestävä poikkeuksellisen hitaan kasvun aika teollisuusmaissa. Riski on Japani-tyyppinen, jopa vuosikymmenen kestävä nollakasvun aika. Tämä johtuu siitä, että joka puolella omaksuttu linjaus, eli julkisen ja yksityisen säästämisen lisääminen, rajoittaa maailmantalouden kokonaiskysyntää sen alle mikä takaisi täystyöllisyyden ja kasvun. Koska kasvu hidastuu, säästämisen lisääminen ei alenna velkataakkaa toivotulla vauhdilla vaan talous juuttuu pahimmillaan velkadeflaation tilaan. Jos pitkäkestoiselta talouslaskulta halutaan välttyä, on Euroopassa ja muuallakin löydettävä keinot velkataakan keventämiseen nopeammalla aikataululla ja siten, että kasvusta ja työllisyydestä huolehditaan myös.

Kyseeseen voisivat tulla joko merkittävä kriisivaltioiden velkojen uudelleenjärjestely ja siihen liittyvä elintärkeiden rahoituslaitosten pääomittaminen/kansallistaminen tai velkojen inflatoiminen pidempiaikaisella korkeamman inflaation jaksolla. Velkojen inflatoiminen olisi luonnollisesti EKP:n mandaatin vastaista ja Suomen taloudelle ainakin ensi vaiheessa haitallista. Näin ollen velkajärjestelyjen ja lisäpääomittamisen linja olisi Suomelle ja suomalaiselle palkansaajalle todennäköisesti pienemmän vahingon tie.

Velkatilanteen ratkaisemiseksi on tarkasteltava kokonaisuutena Euroopan rahoitusvakausvälineen, Euroopan vakausmekanismin ja Euroopan keskuspankin toimintaa. Rahoitusmarkkinatilanteen vakauttamiseksi on ollut välttämätöntä, että keskuspankki on omaksunut poikkeustoimia ja toisaalta, että ERVV:n ja EVM:n toimintaa on tehostettu ja joustavoitettu. Todennäköisesti ERVV:n ja EVM:n koko ei vielä ole likimainkaan riittävä tilanteen vakauttamiseksi. Mikäli osoittautuu poliittisesti liian vaikeaksi toimia ERVV:n ja EVM:n kautta, tulisi harkita keskuspankkiperusteisempaa velanhoitostrategiaa. Suomessa tulisi harkita ERVV:n ja EVM:n muuttamista EKP:n takauksella toimiviksi pankeiksi.

2 ERVV:n ja EVM:n ehdotetut muutokset

On perusteltua vaatia, että ERVV:n ja EVM:n perustamista koskevien sopimusten muuttamisesta laaditaan selkeät omat muutossopimukset. Yksimielisyyttä vaativiin ja määräenemmistöpäätöksiä koskeviin kohtiin tarvitaan selkeytystä, mutta on muistettava että yksimielisyyden vaatiminen joka tasolla vaarantaa mahdollisesti välineiden tehokkaan toiminnan. Tästä tulisi tehdä harkittu arvio valtioneuvostossa ja eduskunnassa. Rahoituslaitosten pääomittamiseen johtaviin tukijärjestelyihin tulisi kirjata lähtökohdaksi, että ERVV tai EVM saa pääomituksen vastineeksi asianmukaisen omistusosuuden ko. rahoituslaitoksessa

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry