Laadukas, kansainvälinen, profiloitunut ja vaikuttava yliopisto: Ehdotus yliopistojen rahoitusmalliksi vuodesta 2013 alkaen

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto

OKM/109/040/2011

Rahoitusmallikokonaisuus

Työryhmän esittämä rahoitusmalli on yleisesti ottaen oikeansuuntainen. Rahoitusmalli voi parhaimmillaan ohjata yliopistoja kehittämään toimintaansa ja profiiliaan strategiansa mukaisesti ja myös vakauttamaan pitkäjännitteistä kehittämistyötä työryhmän esittämien tavoitteiden mukaisesti. Mallissa on monipuolisesti otettu huomioon koulutuksen ja tutkimuksen eri osatekijöitä ja se täyttää kohtuullisesti myös läpinäkyvyyden ja selkeyden vaatimukset. Yleisesti ottaen mallissa painottuvat edelleen melko vahvasti määrälliset tekijät.  Yksityiskohtien osalta SAK kohdistaa huomionsa lähinnä niihin seikkoihin, joihin olisi syytä jatkossa vielä paneutua.

Koulutusosion rahoitustekijät

Koulutusosion rahoitustekijöissä on oikealla tavalla painotettu ylempien korkeakoulututkintojen merkitystä. Alempien tutkintojen painoarvoa voisi harkita alennettavaksi vieläkin enemmän jo niiden perusteiden vuoksi, joita työryhmä itsekin esittää. Opintojen läpäisyn kannalta on hyvä, että mallissa on melko vahva painotus määrättyjen opintopisteiden suorittamiselle. Sen sijaan on syytä harkita, onko 55 opintopisteen mitta ylimitoitettu, vaikka se sijoittuukin opintotuen myöntämisen ja täysipäiväisen opiskelun vaatiman suorituksen välimaastoon. Yliopistojen ja valtiovallan olisi tärkeää tunnistaa opiskelijakunnan tosiasiallinen elämäntilanne. On ilmeistä, että jatkossakin merkittävä osa opiskelijoista tulee olemaan työelämässä opintojen ohessa ja aikana. Tosiasiassa kysymys on siitä, että he ovat aikuisopiskelijoita ja myös osa-aikaopiskelijoita. Sen sijaan, että pyritään muuttamaan vain opiskelijoiden elämäntilanteeseen liittyviä tosiasioita, olisi tarpeen uudistaa myös yliopistojen omia toimintatapoja, rakenteita, opintojen ohjausta ja rahoitusta ottamaan huomioon opiskelijoiden elämäntilanne.
Opiskelijapalautteella tulee myös olla merkitystä rahoituksen kannalta. Sen tulee kannustaa hyvään laatuun ja palautejärjestelmiä on myös kehitettävä tätä tavoitetta tukemaan. Jatkossa opiskelijapalautteella voisi olla jopa hieman suurempikin painoarvo. Myös avoimen ja erillisten opintojen opintopisteiden huomioiminen on perusteltua, kuten esityksessä on tehty.

Tutkimusosion rahoitustekijät

Tutkimusosion rahoitustekijöitä voi pitää eräin osin ongelmallisina. Julkaisuilla, erityisesti kansainvälisillä julkaisuilla on mallissa varsin vahva painotus. Julkaisutoimintaa on sinänsä pidettävä täysin relevanttina rahoituksen osatekijänä. Ongelmalliseksi tulee sen sijaan julkaisutoiminnan laatuun vaikuttaminen. Ohjaako rahoitus tältä osin enemmän määrän kuin laadun tuottamiseen ja miten laatua voidaan arvioida luotettavasti, jää tässä yhteydessä epäselväksi.
Toisaalta olisi kiinnitettävä huomiota myös tutkimustoiminnan vaikuttavuuteen ja tuloksellisuuteen. Julkaisutoiminta ei yksin tätä mittaa, vaan tällöin on otettava käyttöön myös sellaisia kriteerejä, jotka osoittavat tutkimustoiminnalla olleen käytännössä vaikutuksia. Alakohtaisesti olisi harkittava, miten esim. patentointi voitaisiin ottaa huomioon. Jatkossa olisi muutoinkin harkittava mallin edelleen kehittelyä siten, että se tunnistaa paremmin myös tutkimustoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden.

Koulutus- ja tiedepolitiikan tavoitteet -osio

Alakohtaisen rahoituksen osalta voitaisiin myös tukea koulutus- ja tutkimustoiminnan yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistamista, esimerkiksi yhteistyötä työelämän kanssa sekä vahvasti profiloitunutta tutkimustulosten hyödynnettävyyttä. Toisaalta on otettava huomioon, että yliopistolla on lainsäädännönkin edellyttämä sivistystehtävä, jonka operationalisoimista, tehtävän ilmeisestä vaikeudesta huolimatta, tulisi harkita joko koulutus- ja tiedepolitiikan rahoitusosiossa tai koulutuksen rahoitustekijöissä.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry