Korkeakoulujen opiskelijavalintoja koskeva hallituksen esitys
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
0023 Valtioneuvosto
OKM/68/010/2011
Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistellut hallituksen esitystä, joka merkittävästi muuttaisi yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakumenettelyjä ja opiskelijavalintaa. Esityksen tarkoituksena on yhtenäistää korkeakoulujen yhteishaku, ottaa käyttöön hakutoivejärjestelmä, antaa korkeakouluille mahdollisuus valita yhteishaussa omassa kiintiössään aikaisemmin Suomen korkeakoulujärjestelmässä tutkinnon suorittaneet ja korkeakoulututkintoon johtavan opiskelupaikan vastaanottaneet sekä perustaa hakumenettelyä tukeva uusi tietovaranto.
Nykyinen korkeakoulujen hakujärjestelmä on monin tavoin hajautunut ja vaikeasti hahmottuva kokonaisuus. Järjestelmässä on myös piirteitä, jotka myöhentävät opintojen aloittamista ja näin ollen Suomessa siirrytäänkin poikkeuksellisen myöhään korkea-asteen koulutukseen edeltävän koulutusasteen päättymisen jälkeen. Korkeakouluopintojen aloittamisen mediaani-ikä on 21.4 vuotta, mikä on OECD:n neljänneksi korkein. Ehdotetuilla toimenpiteillä on vaikutuksia työurien pidentämiseen, johon tulisi pyrkiä myös työelämään siirtymistä nopeuttamalla. Lisäksi turhien päällekkäisten opintojen arvioidaan vähentyvän.
On tarpeen kiinnittää huomiota siihen, että toiselta asteelta vastavalmistuneiden osuutta voitaisiin nostaa korkeakoulujen uusissa opiskelijoissa. Uusien ylioppilaiden osuus kevään yhteishaussa paikan vastaanottaneista on ollut viime vuosina vain hieman yli kolmannes. Lisäksi on huomionarvoista, kuten esityksen perusteluissa todetaan, että joka kolmannella uusista opiskelijoista on jo korkeakoulututkinto tai opiskelupaikka korkeakoulussa.
Esityksessä todetaan, että pelkästään tutkintoon johtavaan koulutukseen hakeutumiseen on viisi erillistä valtakunnallista väylää ja maisteritason opintoihin useita korkeakoulu-, tiedekunta- ja hakukohdekohtaisia väyliä. On selvää, ettei järjestelmä nykyisellään ole tarkoituksenmukainen, eikä siitä voi muodostua hakijoillekaan selkeää kokonaiskuvaa.
SAK katsoo, että korkeakoulujen yhteishakujen yhtenäistämiselle ja kokoamiselle on vahvat perusteet. SAK kannattaa esitystä, jonka mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tutkintoon johtavaan koulutukseen haettaisiin jatkossa yhteisessä valtakunnallisessa yhteishaussa. Myös esitetty hakutoivekäytäntö olisi perusteltu. Näin ollen hakija joutuisi asettamaan hakutoiveensa ensisijaisuusjärjestykseen ja voisi ottaa paikan vastaan vain korkeimmalle asettamastaan hakukohteesta.
On hyvä, että hakijalle annetaan kuitenkin sopivaksi katsottava harkinta-aika ensisijaisuusjärjestyksen mahdolliseen muuttamiseen. Kuutta hakukohdetta voidaan myös pitää riittävänä valintamahdollisuutena opiskelijalle.
Esityksen mukaan korkeakoulut päättäisivät itsenäisesti ottavatko ne käyttöön kiintiömenettelyn, jossa aikaisemmin tutkinnon suorittaneet ja opiskelupaikan vastaanottaneet valittaisiin yhteishaussa omassa kiintiössä. Kiintiömenettely on keskeinen osa esityksessä mainittuja koulutuspoliittisia ja työurien pidentämiseen liittyviä tavoitteita. Mikäli korkeakoulut eivät ottaisikaan kiintiötä käyttöön, putoaisi lainsäädännöltä osittain pohja pois.
Esityksen perusteissa on kiinnitetty paljon huomiota siihen, että opiskelijoilla olisi aiemmin suoritettujen opintojen perusteella joustavat siirtymis- ja hakumahdollisuudet korkeakoulujen ja korkeakoulujärjestelmän sisällä. Eri hakijaryhmien yhdenvertainen kohtelu edellyttää joustavia siirtymisväyliä ja alan vaihtamisen turvaavia erillisiä väyliä, kuten esityksessä todetaan. Alan vaihtamiseen liittyvät ongelmat jäävät kuitenkin lakiluonnoksessa ratkaisematta ja lähinnä yleisten toivomusten varaan. Lainsäädännön jatkovalmistelussa tähän tulisi kiinnittää huomiota ja varmistaa riittävä joustavuus korkeakoulujärjestelmän sisällä tapahtuvaa liikkuvuutta varten. Liikkuvuutta, kuten myös kiintiöiden käyttöä on myös seurattava ja arvioitava korkeakoulujen tulosohjauksen yhteydessä.
Esityksessä viitataan eri yhteyksissä ohjauksen tärkeyteen. Ohjauksen kehittäminen osana nyt suunniteltua kokonaisuutta jää kuitenkin epäselväksi. Korkeakoulujen ohjausta tulisi kehittää osana elinikäisen ohjauksen strategiaa. Hyvällä ohjauksella voidaan vaikuttaa opintojen läpäisyaikojen nopeutumiseen ja opintojen keskeyttämisen ehkäisyyn. Oppijan verkkopalveluun liittyvät kehitystoimet eivät vielä ratkaise korkeakouluopiskelijoiden ohjauksen tarpeita.
Esitetty yhtenäinen yhteishakujärjestelmä yhtenäistäisi myös hakukelpoisuutta koskevat säännökset. SAK kiinnittää huomiota siihen, että yhtenäistämisen jälkeen kelpoinen ei olisi henkilö, joka on suorittanut ainoastaan lukion oppimäärän tai kolmevuotista ammatillista perustutkintoa suppeamman tutkinnon. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei tarkemmin erittele, mitä vaikutuksia esityksellä käytännössä olisi. SAK katsoo, että on tärkeää huolehtia siitä, ettei ammatillista väylää etenevien jatko-opintomahdollisuuksia miltään osin heikennetä.
Uusi yhtenäistetty yhteishakujärjestelmä edellyttää mittavaa tietojärjestelmien kehittämistyötä. Tähän tulee olla riittävät voimavarat. Lisäksi on tarpeen kiinnittää huomiota asianmukaisen tietoturvan varmistamiseen ja järjestelmän tiedonkykykapasiteettiin.
Uudistusta toteutettaessa tulee huolehtia riittävästä ja tehokkaasta tiedottamisesta, jotta muutosten vaikutus on opiskelijaksi hakeutuville selvää. Tätä varten on syytä laatia korkeakoulujen ja OKM:n yhteistyönä tiedotussuunnitelma, joka palvelee myös toisella asteella toteutettavaa opintojen ohjausta.
Työmarkkinatuen myöntämiseen liittyvää alle 25-vuotiaita nuoria koskevaa koulutukseen hakeutumisvelvoitetta tulee erikseen arvioida sen jälkeen kun asiaa koskeva tutkimus on valmistunut.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry