Hallituksen esitysluonnos laeiksi yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteessä sekä tieliikennelain 105 a §:n muuttamisesta

Liikenne- ja viestintäministeriö
PL 31
00023 Valtioneuvosto

LVM/2453/03/2011

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT ry lausuvat asiasta seuraavaa:

Ehdotettu laki yrittäjäkuljettajien työajasta tieliikenteestä on hyvä ja kannatettava. Harmaa talous on yleistä myös kuljetusalalla. Sen vuoksi on tärkeää, että lainsäädännöllä edistetään eri toimijoiden tasapuolisia kilpailuedellytyksiä sekä torjutaan harmaata taloutta kuljetusalalla. Kyse on myös liikenneturvallisuuden takaamisesta sekä kuljetusalalla työskentelevien työturvallisuudesta.

Lain jatkovalmistelussa on kuitenkin vielä syytä kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin:

– Ehdotetun lain soveltamisala on yhdenmukainen ajo- ja lepoaika-asetuksen soveltamisalan kanssa. Tästä seuraa, että lain ulkopuolelle jäisivät muun muassa pakettiautot, taksit, linja-autoilla ajettava lähi- ja paikallisliikenne (linjan pituus alle 50 km), kotitalouksien jätteenkuljetus, hinausautot ja maidon keräilijät. Kuitenkin myös näissä ryhmissä toimii paljon yrittäjäkuljettajia. Jatkossa tuleekin arvioida, onko lain soveltamisala riittävän kattava vai tuleeko sitä vielä täsmentää.

– Lakiehdotuksen mukaan yrittäjän työaikaan ei kuulu ”yleinen hallinnollinen työ, joka ei ole suoranaisessa yhteydessä käsillä olevaan kuljetustehtävään”. Esimerkkeinä tällaisista hallinnollisista töistä on ehdotetun lain perusteluissa mainittu kirjanpidon tekeminen, kuljetusten suunnittelu ja laskutus tai muu vastaava työ, joka ei kuulu kyseiseen kuljetukseen.

Työaikaan kuulumattoman hallinnollisen työn käsite on ehdotetun lain soveltamisen kannalta keskeinen. Sen vuoksi käsite tulee määritellä täsmällisesti. Yrittäjäkuljettajan tulee voida helposti lakitekstistä saada tietää, luetaanko tietyn työn tai tehtävän suorittaminen työaikaan vai ei. Käsitteen täsmällisyys on myös lain noudattamisen valvonnan kannalta tärkeää.

Erityisesti hallinnollisten tehtävien ajallinen yhteys kuljetukseen jää lakiehdotuksessa epäselväksi. Esimerkiksi kuljetusten suunnittelu ja laskutus liittyvät lähes aina johonkin yrittäjäkuljettajan kuljetustyöhön. Tilanteessa, jossa yrittäjäkuljettaja tekee laskutukseen liittyviä tehtäviä välittömästi kuljetustyön päätyttyä ja vain osa laskutuksesta liittyy kyseiseen kuljetukseen, voi syntyä epäselvyyttä siitä, miltä osin laskutustyö on luettava työajaksi. Epäselvää siten on, katkeaako lakiehdotuksen 2 §:n 4. kohdassa mainittu kuljetustyön ja hallinnollisen työn välinen yhteys tietyn ajan kuluttua ja kuinka pitkä tuo aika mahdollisesti on.

– Hallituksen esitysluonnoksessa ehdotetaan mahdollisuutta poiketa yrittäjäkuljettajan yhteenlasketusta työajasta ja yötyöstä ”teknisestä tai työn järjestelyyn liittyvästä syystä”. Teknistä tai työn järjestelyyn liittyvää syytä ei kuitenkaan ole lakiesityksen perusteluissa määritelty lainkaan. Esitys on tältä osin ongelmallinen.

Tarkoituksenmukaista ei ole, että syy poikkeamiselle voisi olla vapaasti yrittäjäkuljettajan harkinnassa. Tällainen avoin poikkeusmahdollisuus voisi käytännössä vesittää koko lain toteutumisen. Esityksessä tuleekin tarkasti määritellä, minkälaisissa tilanteissa ja millä perusteella enimmäistyöajasta ja yötyöstä on mahdollista poiketa.

Poikkeamisperusteen täsmällinen määrittely on tärkeää myös lain noudattamisen valvonnan ja yhdenmukaisen laintulkinnan kannalta.

Laissa tulee lisäksi rajata poikkeusmahdollisuuden ajallista käyttämistä. Poikkeamismahdollisuuden käyttäminen ei voi olla jatkuvaa, vaan sen on rajoituttava tilapäisiin olosuhteisiin, kuten sairastuneen työntekijän sijaistamiseen tai kestoltaan rajattuun ruuhkahuippuun.

– Lakiehdotuksen arvioidaan vaikuttavan 7.200 kuljetusyrittäjän ja 1.100 linja-autoyrittäjän toimintaan. Tämä tarkoittaa samalla sitä, että nämä yrittäjät tulevat työsuojeluvalvonnan piiriin. Kuten lakiehdotuksen perusteluissakin todetaan, kuljetusalan valvontatehtävissä työskentelee vain 25 tarkastajaa, joista suurimmalla osalla on myös muita tehtäviä.

Valvontakohteiden lisääntyminen useilla tuhansilla lisää työsuojeluviranomaisten työmäärää merkittävästi. Jotta työsuojeluviranomaiset voivat käytännössä valvoa uuden lain noudattamista, viranomaisten resursseja on vastaavasti lisättävä.

– Lakiehdotuksessa ei ole otettu kantaa siihen, onko lain voimaantulossa syytä käyttää siirtymäaikaa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry