Hyppää sisältöön

s a k·fi Näistä puhutaan Lausunnot Hallituksen esitys Eduskunnall…

Lausunnot

Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi ulkomaalaislain, työsopimuslain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

Sisäasiainministeriö
PL 26
00023 Valtioneuvosto

SM031:00/2010

Yleistä

Luonnoksen työoikeutta koskevat säännökset on valmisteltu työ- ja elinkeinoministeriössä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. Nämä esitykset ovat onnistuneita mutta suppeita. Muut säännökset on valmisteltu muissa ministeriöissä eikä työmarkkinajärjestöjä ole kuultu valmistelun aikana. Olisi kuitenkin ollut perusteltua, että sisäasiainministeriö olisi keskustellut myös muista esityksistä työmarkkinajärjestöjen kanssa, sillä direktiivi liittyy kokonaisuudessaan työmarkkinoihin. Myös työ- ja elinkeinoministeriön yksimieliseen esitykseen tehtävistä muutoksista olisi ollut hyvä keskustella etukäteen.

Direktiivissä tarkoitettujen työntekijöiden määrä noussee Suomessakin, vaikka heitä ei vielä tällä hetkellä liene kovin monta. Paperittomat pimeän työn tekijät ovat haavoittuvassa asemassa ja helppoja väärinkäytösten uhreja, minkä vuoksi he tarvitsevat erityistä suojelua. Paperittomien auttaminen on tämän vuoksi perusteltua. Auttaminen ei kuitenkaan saa johtaa työsuhdevalvonnan vähentymiseen vaan edellyttää lisää voimavaroja viranomaisvalvontaan sekä uusia valvontakeinoja ammattiliitoille ja muille järjestöille. Laiton maassaolo liittyy usein pimeään työntekoon ja työsuojeluvelvoitteiden rikkomiseen, mikä on osa harmaata taloutta ja talousrikollisuutta.

Harmaa talous on viime aikoina ollut paljon esillä ja sen torjumisesta tullee kirjaus myös tulevan hallituksen ohjelmaan. On oletettavaa, että lainsäädäntöämme muutetaan, jotta harmaa talous saataisiin kitketyksi. Koska lakien jatkuva muuttaminen ei ole hyvää lainsäädäntöä, emme pidä onnistuneena ratkaisuna sitä, että työnantajasanktiodirektiivi implementoitaisiin siten, että Suomen lainsäädäntöön tehtäisiin vain direktiivin edellyttämät vähimmäismuutokset. Implementoinnin yhteydessä olisi luontevaa tarkastella lainsäädäntö-muutosten tarpeellisuutta laajemminkin ja ottaa huomioon mm. talousrikollisuuden ja harmaan talouden sekä ihmiskaupan torjumiseen liittyneet edellisen eduskunnan päätökset (EK 42/2010 ja EK 43/2010) sekä talousrikollisuutta ja harmaan talouden torjumista rakennus- ja majoitus- ja ravitsemisalalla pohtineen työryhmän mietintö (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 17/2011) ja myös ministerille Thorsille 6.4.2011 luovutettu ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman toimeenpanon arviointia sekä suosituksia koskenut raportti.

Edellä olevan perusteella jatkovalmistelussa on kiinnitettävä huomiota seuraaviin seikkoihin. Jatkovalmistelu on myös syytä tehdä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

Paperittomien työntekijöiden saatavat

Direktiivin 6 ja 13 artiklassa edellytetään, että kansallisesti on tehokkaita keinoja, joilla turvataan myös paperittomien työntekijöiden mahdollisuus saada palkkasaatavansa. Hallituksen esitystä koskevan luonnoksen mukaan mahdollisuus on turvattu mm. työsuojeluvalvonnalla ja rikostutkinnalla. Viranomaisvalvonta on kuitenkin puutteellista eikä esimerkiksi työsuojeluviranomaisilla ole mahdollisuuksia ns. etsivään työhön. Etsivä työ olisi kuitenkin tarpeellista, sillä paperittomat työntekijät eivät todennäköisesti tiedä suomalaisista työehdoista eivätkä kiinnijäämisen pelossa ota yhteyttä viranomaisiin. He saattavat vältellä myös suomalaisia ammattiliittoja, jos järjestäytyminen kotimaassa koetaan vaaralliseksi. Ammattiliittojen sekä liittoja edustavien luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen mahdollisuudet valvoa työpaikkoja ovat vähäiset eikä kaikilla työpaikoilla edes ole luottamushenkilöitä. Ammattiliittojen ja luottamusmiesten tiedonsaantioikeus palkoista on myös rajoitettua.

Kun laittomasti maassa oleskeleva työntekijä saadaan kiinni, hänet yleensä välittömästi karkotetaan maasta. Tällöin viranomaisten mahdollisuudet auttaa paperittomia saamaan saatavansa eivät ole kovin hyvät. Syyttäjän toimivaltuudet ovat sidotut rikosepäilyyn ja yleisten oikeusavustajien tietämys työsuhdeasioista saattaa olla heikkoa. On myös epätodennäköistä, että yksityinen lakimies ottaisi tällaisessa tapauksessa jutun hoidettavakseen. On todennäköistä, että paperittomat jäävät ilman saataviaan. Direktiivin tehokkaamman täytäntöönpanon varmistamiseksi olisi tämän vuoksi säädettävä tehokkaampia keinoja, jotta paperittomat saisivat saatavansa. Tällaisia keinoja on useita.

Palkkaturvalakia voitaisiin muuttaa niin, että paperittomien työntekijöiden saatavat maksettaisiin ensisijaisesti palkkaturvasta ja perittäisiin sitten työnantajalta tai tilaajalta. Lisäksi voitaisiin laajentaa luottamusmiesten ja ammattiliittojen tiedonsaantioikeutta ja mahdollisuuksia puuttua väärinkäytöksiin. Näitä tai muita keinoja, joilla paperittomat saisivat saatavansa, on syytä vielä yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa miettiä ennen hallituksen esityksen antamista, jotta direktiivi saatettaisiin tehokkaammin voimaan Suomessa. Direktiivin 6 artiklan 2 kohdassa edellytetään myös, että &#;8221laittomasti työskenteleville kolmansien maiden kansalaisille on järjestelmällisesti ja puolueettomasti tiedotettava heidän tämän kohdan ja 13 artiklan mukaisista oikeuksistaan ennen palautuspäätöksen täytäntöönpanoa”. Hallituksen esitystä koskevan luonnoksen mukaan tiedottamisvelvollisuus toteutuu Poliisihallituksen ohjeella. Luonnoksesta ei kuitenkaan ilmene, mikä tämä ohje on, koska se on annettu ja mitä se sisältää. Kohtaa on tämän vuoksi syytä selventää.

Taloudellisten tukien myöntäminen, käyttö, valvonta ja takaisinperintä

Luonnoksen mukaan 7 artikla ei edellytä lainsäädäntömuutoksia, koska Suomessa on runsaasti asiaa koskevia säännöksiä. Epäselväksi jää, tarkoitetaanko tässä kenties sitä, että koska tukia on mahdollista periä takaisin tai sulkea hakija julkisten hankintojen ulkopuolelle monella muulla syyllä, ei ole tarkoituksenmukaista säätää enää uusista perusteista.

Liiketoimintakiellon laajentamatta jättämistä perustellaan luonnoksessa perusoikeuksilla. On totta, että perusoikeudet rajaavat lupien peruuttamista ja liiketoimintakiellon asettamista. Nyt on kuitenkin kysymys työvoiman väärinkäytöksistä. Laittomasti maassa oleskelevillakin on ihmisoikeudet. Tämän vuoksi on syytä pohtia uudelleen 7 artiklassa mainittuja toimenpiteitä. Esimerkiksi talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumista rakennus- ja majoitus- ja ravitsemisalalla pohtinut työryhmä esitti yksimielisesti tilaajavastuulain mukaisen seuraamusmaksuun tuomitun työnantajan sulkemista julkisten hankintojen ulkopuolelle.

Mielestämme on syytä säätää ainakin siitä, että seuraamusmaksuun tai rangaistukseen tuomittu suljetaan julkisten hankintojen ulkopuolelle. Joka tapauksessa perusteluita on syytä selventää ja painottaa sitä, että kyseessä ovat usein erittäin haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, joitten mahdollisuudet puolustautua ovat vähäiset. Kysymys saattaa olla merkittävistä ihmisoikeusloukkauksista, mikä on syytä todeta hallituksen esityksessä.

Oikeushenkilön vastuu

Paperittomien työntekijöiden palkkaamisessa on usein kysymys työehtojen polkemisesta. Tämä todetaan luonnoksen 5.3. kohdassa. Alipalkan ja pimeän palkan maksaminen sekä työsuojeluvelvoitteiden rikkominen hyödyttävät aina työnantajaa. Palkan ja verojen maksamatta jättäminen hyödyttävät myös ylempänä ketjussa olevia alempina urakkahintoina. Toisin kuin luonnoksessa (s. 25) väitetään, kysymys on siten kiistatta taloudellisesta rikollisuudesta. Direktiivin 11 artiklan implementointia on tämän vuoksi syytä arvioida uudestaan ja laajentaa rikoslain 9 luvun säännökset oikeushenkilön vastuusta myös rikoslain 47 luvun 6 a §:n säännökseen luvattoman ulkomaisen työvoiman käytöstä.

Esityksen vaikutukset

Direktiivin johdantolauseessa (31) edellytetään, etteivät direktiivin soveltamiseksi tehtävät tarkastukset vaikuta määrällisesti tai laadullisesti työehtojen ja -olojen arvioimiseksi tehtäviin tarkastuksiin. Tämä on syytä lisätä esitykseen, jotta valvontaan varmasti saataisiin lisää voimavaroja. Valvonnan lisääminen ja lisähenkilöstö ovat tarpeellisia myös mm. sen takia, että ulkomaalaislain 79 §:n soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi.

Ulkomaalaislain muutokset

52 d §.

Ihmiskaupan torjumista ja sitä koskevan lainsäädännön kehittämistarpeita pohtinut työryhmä kiinnitti huomiota ulkomaalaislain 52 §:ssä säädettyyn ihmiskaupan uhrin velvollisuuteen katkaista kaikki siteensä mahdollisiin rikoksista epäiltyihin. Raportissa todetaan (s. 29)

”ettei ihmiskaupan uhrille oleskeluluvan saamiseksi pääsääntöisesti asetettava edellytys katkaista siteet hyväksikäyttäjiin ole välttämättä toimiva kaikissa tilanteissa, ja asiaa tulisi selvittää kansainvälisen vertailun avulla. Edellytys siteiden katkaisemisesta perustuu lähinnä siihen, että muun muassa Palermon sopimuksen laatimisen aikaan ihmiskaupan ajateltiin olevan aina järjestäytyneen rikollisuuden käsissä. Myöhemmin on kuitenkin osoittautunut ilmeiseksi, että ihmiskauppatapaukset voivat olla hyvinkin pienten ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittymättömien ryhmien ja sukujen aikaansaamia. Vaatimus siteiden katkaisemisesta lähisukulaisten kesken on usein kohtuuton ja epärealistinen. Lisäksi liian matala harkinta-ajan keskeyttämisen ja auttamisjärjestelmästä poistamisen kynnys saattaa johtaa kohonneeseen riskiin joutua uudelleen uhriksi”.

Olemme olleet mukana ohjausryhmässä ja hyväksyneet edellä mainitun kohdan. Hallituksen esityksessä on perusteltua todeta, ettei siteiden katkaiseminen ole edellytyksenä oleskeluluvan myöntämiselle.

73 §.

Sekä eduskunta että talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjumista rakennus- ja majoitus- ja ravitsemisalalla pohtinut työryhmä kiinnittivät huomiota mm. verottajan tiedonsaantiin. Tässä yhteydessä, kun säännöstä esitetään muutettavaksi, olisi syytä varmistaa, että myös verottaja on tietoinen täällä töitä tekevistä kolmannen maan kansalaisista.

79 §.

On perusteltua laajentaa 79 §:n soveltamisalaa luonnoksessa esitetyllä tavalla. Paperittomien työntekijöiden auttaminen ei kuitenkaan saa merkitä epäkohtien lisääntymistä työmarkkinoilla eikä valvonnan heikentymistä. Viranomaisvalvonta on erityisen tärkeää sen takia, että on todennäköistä, että paperittomat työntekijät muita useammin työskentelevät matalapalkka-aloilla ja työsuhteissa, jotka ovat määräaikaisia tai osa-aikaisia ja joissa ei välttämättä noudateta lakia ja sopimuksia. Valvonnan lisääminen ja sen tehostamisen tarpeellisuus on säännöksen soveltamisalan laajentamisen vuoksi syytä kirjata hallituksen esitykseen.

Työsopimuslain muutokset

12 a luvun 5 §.

Luonnoksessa esitetään seuraamusmaksun määrääjäksi poliisia, rajalaitosta ja Maahanmuuttovirastoa. Sitä, kuka määräisi seuraamusmaksun, pohdittiin pitkään ja perusteellisesti työ- ja elinkeinoministeriön työryhmässä. Ryhmä päätyi yksimielisesti Maahanmuuttovirastoon. Uudistamme tämän esityksen.

Sekaannusten välttämiseksi olisi hyvä, jos vain yksi taho määräisi seuraamusmaksun. Muutoin voi käydä niin, että samasta teosta määrätään useampia seuraamusmaksuja tai seuraamusmaksu jää kokonaan määräämättä. Myös yhtenäistä maksutasoa on vaikea saavuttaa, jos seuraamusmaksusta päättäjiä on useita.

Viittamme tältä osin myös työ- ja elinkeinoministeriön 14.4.2011 luonnoksesta antamaan lausuntoon.

12 a luvun 8 §.

Sosiaaliturva- ja eläkemaksut ovat Suomessa osa työntekijän palkkaa. Ei ole mitään syytä, miksi nämä maksut jäisivät veronmaksajien maksettaviksi. On tämän vuoksi perusteltua, että direktiivi pannaan kansallisesti täytäntöön siten, että toimeksiantaja on vastuussa myös sosiaaliturva- ja eläkemaksuista.

Lähetetyistä työntekijöistä annetun lain muutokset

6 §.

Työnantaja on paperitonta työntekijää käyttäessään saattanut syyllistyä merkittäviin väärinkäytöksiin. Suomessa olevan edustajan on tällaisessa tapauksessa vastattava lainsäädännön rikkomisesta, sillä on epätodennäköistä, että Suomen ulkopuolella oleva työnantaja saataisiin vastuuseen Suomessa tehdystä laiminlyönnistä. Sitä paitsi lähetetyistä työntekijöistä annettu laki sallii jo nyt edustajan asettamisen vastuuseen (9 a §). Edustajan vastuu on lisättävä säännökseen.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry