Hallituksen esitys eduskunnalle ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 Valtioneuvosto
kirjaamo@minedu.fi

OKM/38/010/2014

Opetus ja kulttuuriministeriön esitys sisältää ehdotuksen nykyisten ammatilliseen peruskoukutukseen sisältyvien eri kohderyhmille suunnattujen valmistavien, valmentavien ja kotitalousopetuksen yhdistämisestä. Kokonaisuus muuttuisi ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaksi koulutukseksi sekä työhön ja itsenäiseen elämään valmentavaksi koulutukseksi.

Tavoitteet ja keskeiset ehdotukset

SAK kannattaa kokonaisuuden yhdistämistä ja selkeyttämistä. Tavoitteiltaan esitys on kannatettava. Nivelvaihe perusopetuksesta toisen asteen opintoihin on osalle nuorista vaikea ja he tarvitsevat erityistä tukea. Ammattistartista kehittynyt valmentava koulutus puolustaa paikkaansa hakeutumisen edellytysten vahvistamisessa.

Toiminnan vahvuutena on todettava myös valmentavan koulutuksen hyvät vaikuttavuustulokset. Selvä enemmistö valmentavaan koulutukseen osallistuneista on jatkosijoittunut positiivisesti joko koulutukseen tai työelämään.

Koulutuksen mitoitus ja laajuus

Esitetty vastaavuus ammatillisena perusopetuksena suoritettavan ammatillisen perustutkinnon ja lainsäädännön uudistuksiin on kannatettavaa. Osaamisperusteisuuteen siirtyminen, moduulimaisuus ja osaamistavoitteiden määrittely myös valmentavassa koulutuksessa voivat edistää joustavuutta ja yksilöllisten opintopolkujen löytymistä sekä selkeyttää jakosijoittumista.

Valmentavan koulutuksen laajuus ehdotetaan määriteltäväksi 60 osaamispisteeseen. Nykyisin valmentavan koulutuksen laajuus vaihtelee 20 – 40 opintoviikon välillä. Erityisten syiden perusteella se voi olla 80 opintoviikkoa.

SAK katsoo, että kokonaisuuden esitetty laajuus voi muodostua haasteeksi, kun otetaan huomioon valmentavan koulutuksen erilaiset kohderyhmät. 60 osaamispistettä vastaisi käytännössä vuoden opintoja. Vammaisille kohdennetun työhön ja itsenäiseen elämään valmentavan koulutuksen osalta opintoaika voisi tarvittaessa olla pidempi.
SAK pitää tärkeänä, että kohderyhmän mukaiset erilaiset ja yksilölliset tarpeet huomioidaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti myös laajuuden osalta.

Esityksessä on huomioitu opintoajan ja opintojen laajuuden erillisyys. SAK pitää tätä kannatettavana, mutta toivoo siihen selkeyttä. Siirtymät valmentavasta koulutuksesta toiseen tai eteenpäin jatko-opintoihin, oppisopimuskoulutukseen tai työelämään tulee olla mahdollisia yksilöllisesti myös lukuvuoden aikana.

Tavoitteena opintovuoden mittainen koulutuskokonaisuus voi olla monella tapaa perusteltu ja esimerkiksi elämänhallintataitojen karttumisen osata tarpeen. Kokonaisuuden kytkeminen yhteishaun aikatauluun on sinänsä kannatettava ja edesauttaa jatko-opintojen rytmittymistä. Vaarana on kuitenkin valmentavan koulutuksen venyminen. Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan rinnalle. Myös opintotuen määräytyminen on tältä osin otettava huomioon. Opintotuki edellyttää 5 opintopisteen suorittamista tukikuukauden aikana. Jos lukuvuosi on 9 kuukautta, on opiskelijan suoritettava 45 opintopistettä. Monelle tämä voi olla liian intensiivinen vauhti. Esitys valmentavan koulutuksen maksuttomuudesta on tervetullut koulutuksellisen tasa-arvon näkökulmasta.

Kohderyhmä

SAK haluaa kiinnittää huomion kohderyhmän heterogeenisyyteen, sen erilaisiin taustoihin ja tarpeisiin. Vaikka esitys sinällään selkeyttäisi nykytilaan, se voi kuitenkin hämärtää erilaisten ihmisryhmien koulutustarpeiden huomioimista. Koulutuksesta syrjäytyneiden, maahanmuuttajien ja vammaisten koulutuksen ja tuen tarpeet poikkeavat toisistaan. Elinikäisen oppimisen avaintaitojen, toimintakyvyn ja itsetuntemuksen vahvistaminen koulupudokkailla ovat tehtävänä hyvin erilaisia kuin maahanmuuttajien, etenkin aikuisten maahanmuuttajien, kielitaidon kehittäminen tai kotouttaminen. Tämä näkyy myös jatkosijoittumisen kohdalla. Vaikka valmentavan koulutuksen vaikuttavuus on pääsääntöisesti ollut positiivista, on keskeyttäminen ja jatko-opintoihin sijoittumattomuus ollut suurta maahanmuuttajanuorten kohdalla. Heidän tarpeisiinsa nykyinen malli on vastannut vain osin ja heille kohdennettuja palveluja tulisi jatkossa kehittää.

Sidosryhmä- ja viranomaisyhteistyö muiden nivelvaiheen palveluntarjoajien kuten työpajojen, sosiaali- ja terveysviranomaisten sekä perusopetuksen järjestäjien kanssa on valmentavan koulutuksen toteutuksen ja tavoitettavuuden osalta keskeinen toimintaedellytys. Erilaisten palvelukatveiden tunnistaminen ja liudentaminen on SAK:n mielestä otettava jatkossa entistä selvemmin huomioon. Myös koulutuksesta ja tukipalveluista tiedottamiseen on panostettava. Erilaiset opiskelun ja kouluttautumisen muodot ja mahdollisuudet, hakumenettelyt sekä tukipalveluiden tarjonta ja saatavuus on oltava tavoitettavaa ja selkeää. Hakevan toiminnan ja etsivän nuorisotyön toimintavalmiuksiin ja -edellytyksiin on kiinnitettävä riittävä huomio.

Lopuksi

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavalla koulutuksella halutaan vastata niin nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen kuin maahanmuuttajien kotouttamiseen ja vammaisten kouluttamiseen. Toiminnalle on tarve ja sillä on saavutettu hyviä tuloksia.

Monelta osin valmentava koulutus näyttäytyy kuitenkin perusopetuksen täydentäjänä ja sen puutteiden paikkaajana. Tämä ilmenee esimerkiksi tavoitteissa saada jokaiselle nuorelle jatko-opintosuunnitelma ja parantaa heidän jatko-opintovalmiuksiaan. Näihin tavoitteisiin pitäisi päästä jo perusopetuksen aikana. Tämän vuoksi perusopetus tarvitsee lisää voimavaroja opetuksen lisäksi opinto-ohjaukseen, oppilaanohjaukseen ja oppilashuoltoon, jotka ovat olennainen osa lapsille suunnattuja sosiaalipalveluja.

Yksilön oppimistulokset koko perusopetuksen ajalta ovat olennaisia toisen asteen koulutukseen siirtymisen, opintojen etenemisen ja lopulta tutkinnon suorittamisen kannalta. Perusopetuksen on vastattava mahdollisimman hyvin erilaisten lasten tarpeisiin heidän perhetaustasta, kotipaikasta tai varallisuudesta riippumatta.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry